Teksti: Päivi Kosunen, kiertotalouden erityisasiantuntija, Espoon kaupunki ja Netta Kandelin, sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun korkeakouluharjoittelija (LAB), Espoon kaupunki
Muovin tarina – roskasta tuotteeksi -hankkeessa etsitään käyttökohteita sekalaisen muovijätteen kierrättämiseen 3D-tulostamista hyödyntäen. Lisäksi hankkeessa kootaan koko muovin kierto verkkonäyttelyksi, joka tutustuttaa koululaiset muovin kiertotalouteen. Kiertotaloudella tarkoitetaan sitä, että käyttöön otetut luonnonvarat pyritään pitämään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman arvokkaina. Kyseessä on systeeminen muutos koko yhteiskuntaan.
Jotta muovin kierrätyksen kansalliset tavoitteet saavutetaan, täytyy sekalaiselle ja huonompilaatuisellekin muovijätteelle löytyä myös muita käyttökohteita kuin energiahyödyntäminen. Sekalaista muovijätettä on hankala prosessoida esimerkiksi elintarvikekäyttöön soveltuviksi pakkauksiksi tai tuotteiksi. Tämä on siis oiva haaste muotoilijoille. Hankkeessa muovijäte käsitellään LAB-ammattikorkeakoulun muovilaboratoriossa, ja muovin käsittelyssä hyödynnetään aiemmassa Kiemura-hankkeessa luotua laitteistoa. Laitteistolla muovijäte murskataan, pestään ja mahdollisesti erotellaan eri muovilajit toisistaan hydrosyklonilla. Kuivatettua mursketta jatkotyöstetään 3D-tulostettavaksi materiaaliksi ekstruuderilla.
Tutun kiertotaloushokeman mukaan meillä ei ole jäteongelmaa, vaan suunnittelun ongelma, ja myös tässä hankkeessa tärkeänä teemana on uusiotuotteen suunnittelu ja muotoilu. Muovia sekä käytetään että kerätään yhä enemmän, joten kierrätysraaka-aineesta ei ole pulaa. Nyt kuluttajilta kerätään lähinnä vain pakkauksia, mutta muu kuluttajien käyttämä muovi menee polttoon. Jätehierarkian portailla olisi hyvä päästä ylöspäin materiaalihyödyntämiseen.
Uusiotuote valmistetaan kiertotalouden hengessä
Sekalaisesta muovista valmistettu uusiomuovi on laadultaan epätasalaatuista ja haasteellistakin. Yhdistelemällä monialaista osaamista, tarkastelemalla materiaalia erilaisista näkökulmista, ja perehtymällä sen eri ominaisuuksiin, voidaan sille varmasti löytää monenlaisia käyttökohteita. Tässä hankkeessa sopiviksi kohteiksi etsitään erityisesti ulkokalusteita ja muita yleiseen käyttöön tarkoitettuja esineitä ulkotiloissa. 3D-tulostaminen tukee kiertotaloutta, sillä valmistusprosessi säästää materiaalia ja tuottaa mahdollisimman vähän hukkaa. Uusiomuovin käyttö vaatii 3D-tulostustekniikalla vielä tutkimusta ja kokeiluja.
Uusiotuotetta suunniteltaessa halutaan miettiä sitä, että ei lisätä vain yhtä lisälenkkiä muovin kiertoon ennen sen polttoon päätymistä. Kierrätysmateriaalista suunniteltavan tuotteen koko suunnittelu- ja tuotantoprosessi tulee toteuttaa kiertotalouden perusperiaatteiden mukaisesti, jotta se on oikeasti kestävää ja järkevää. Materiaalin luonteen vuoksi se ei myöskään sovellu kaikkialle, joten sen optimaalista käyttöä tulee pohtia kriittisesti ja tarkasti. Myös uusiotuotteen kierrättäminen sen elinkaaren lopussa tulisi huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa. Uusiomuovissa käytetyn materiaalin “resepti” ja sen jäljitettävyys onkin yksi asia mitä tulee pohtia, jotta materiaali todella pysyisi kierrossa, eikä hankaloiteta sen kierrätystä entisestään.
Jätteiden lajittelu vasta leviämässä kouluihin
Muovin lajittelu ei ole vielä arkipäivää monessakaan koulussa, vaikka keskustelu kestävästä kehityksestä alkoi nimenomaan jätteiden lajittelusta. Muovin tarina -hankkeessa kerätään muovijätettä espoolaisista kouluista, joissa useiden jätejakeiden lajittelua ollaan muutenkin laajentamassa pilotin jälkeen. Muovin osalta kerätään lähinnä pakkausmuoveja, mutta tarkoitus on tutkia myös, millaista muuta muovijätettä kouluissa syntyy vaikkapa luokissa tai keittiöissä.
Muovin kiertotaloudesta kootaan verkkonäyttely opetuskäyttöön. Näyttelyssä tutustutaan muoviin ja sen vastuulliseen käyttämiseen sekä seurataan muovipakkauksen matkaa roska-astiasta valmiiksi uusiotuotteeksi. LAB:in laboratorioissa syntyneet prototyypit sijoitetaan ulkotilaan, jossa niihin pääsevät tutustumaan niin koululaiset kuin muutkin asukkaat. Tarkoituksena on hoksata, ettei roska ole pelkkä roska, vaan raaka-ainetta uuteen tuotteeseen. Verkkonäyttelyssä pohditaan myös uusioraaka-aineiden hyödyntämisen yhteyttä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ilmastokriisin torjuntaan.
Muovin tarina -roskasta tuotteeksi on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön Muovimiljoona-tukiohjelmasta. Hanke on yksi kuudesta rahoituksen saaneesta kokeilu- ja pilotointikohteesta. Hankkeen toteuttavat Espoon kaupunki ja LAB-AMK, ja se kestää syyskuuhun 2022 saakka.
