Teksti: Vesa Taitto
Tänä vuonna Teknologiateollisuus ry:n työvälinevalmistajien toimialaryhmä järjesti yhdessä Muoviteollisuus ry:n kanssa neuvottelupäivän virtuaalisena 28.1.2021. Ohjelmassa oli laaja-alainen kattaus suhdannenäkymistä, asiakkuuksien ja toimitusketjun hallinnasta, sekä työvälinepuolella keskityttiin erityisesti vaatimuksiin sähköauto- ja akkuteollisuudessa.
Toimialaryhmän puheenjohtaja Kaidoc Oy:n Kai Syrjälä avasi webinaarin ja taustoitti päivän ohjelman aiheiden valintoja. Suomessa on käynnissä monia kaivoshankkeita, joista saataisiin raaka-aineita sähköautojen akkuihin. Suomessa on jo akkuvalmistusta, ja sen kasvattamiseen on hyvät edellytykset, koska täällä on raaka-aineita ja tuotanto-osaamista. Siinä avautuu mahdollisuuksia myös suomalaisille työvälinevalmistajille. Webinaarissa valittiin myös vuoden 2021 työvälinevalmistaja, Jukka Nurmi Muottituote Oy:stä.
Teknologia- ja muoviteollisuuden suhdannenäkymät varovaisen positiivisia
Teknologiateollisuuden ry:n johtava ekonomisti Jukka Palokangas piti teknologiateollisuuden suhdannekatsauksen. Maailmantalous on elpynyt pahimmasta notkahduksestaan, ja tämä näkyy erityisesti Kiinassa. Suomessa tuotanto ei romahtanut keväällä samalla tavoin kuin kilpailijamaissamme, joissa oli paljon tuotantoseisokkeja. Teollisuuden ostopäällikköindeksien mukaan kasvu näyttäisi jatkuvan useimmissa maissa. Palvelualoilla tilanne näyttää synkemmältä ja syksyn nousun jälkeen on tullut uusi notkahdus koronapandemian toisen aallon aiheuttamien rajoitustoimien johdosta. Teknologiateollisuudessa on yritysten välillä suuria eroja, mutta kokonaisuutena vuodesta selviydyttiin hyvin ilman suuria irtisanomisia. Mutta Suomen tuottavuuskehitys on edelleen heikko verrattuna muihin EU-maihin. Investointeja tarvitaan paljon lisää.
Muoviteollisuus ry:n Vesa Kärhä vahvisti, että myös muoviteollisuudessa on pärjätty koronan kourissa. Varsinkin viime vuoden alkupuoliskolla raaka-aineiden hinnat ja saatavuus olivat tasaisia. Kesän jälkeen kehitys on mennyt huolestuttavampaan suuntaan, ja merikonttienkin saatavuudessa on ollut haasteita. Muoviteollisuuden yritykset ovat rekrytoineet ja tehneet laiteinvestointeja aktiivisesti viime aikoina. Osaavien ihmisten saamiseksi muoviteollisuuteen on saatu kehitettyä uusia koulutusmalleja Raumalla ja Joensuussa. Kokonaistuotanto laski arvioiden mukaan muoviteollisuudessa jonkun verran, mutta tätä tasoitti mm. terveydenhuollon ja ”kotoiluun” liittyvien tuotteiden myynnin kasvu. Kaiken kaikkiaan muoviteollisuus on osoittanut ketteryytensä hyvin erikoisina aikoina. Paljon on edelleen haasteita, joita oli jo ennenkin koronaa ja Muoviteollisuus ry on mukana monissa projekteissa, joilla niihin yritetään vastata.
Asiakkuuden hallintaa virtuaalimaailmassa
Meconet Oy:n Markku Kuismin kertoi koronatilanteen vaikutuksista asiakkuuden hallintaan. Meconetillä on keskitytty erityisesti avainasiakkaiden kanssa käytävään säännölliseen ja tehdaskohtaiseen seurantaan, jossa käydään läpi erityisesti työkuormaa ja asiakkaiden antamia omia ennusteita. Koronan myötä on täytynyt lisätä panostuksia digitaaliseen markkinointiin mm. lisäämällä uutta sisältöä verkkosivuille ja suuntaamalla räätälöidympiä viestejä valikoiduille kohderyhmille. Asiakastarpeen kartoittamiseen etänä on tuotu järjestelmällisyyttä ja panostettu visuaalisuuteen. Etätyön lisääntyessä täytyy kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön jaksamiseen.
Santtu Kuparinen Hasco Nordicilta esitteli portaalipalvelun, josta löytyy kattavasta tuotevalikoimasta mm. hinnat, saatavuus ja tuotetiedostot suunnittelijoiden käyttöön. Online-portaalin tarkoituksena on yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa muotinvalmistusteollisuuden suunnittelu- ja hankintaprosesseja sekä helpottaa kustannuslaskentaa. Portaalin kautta on mahdollisuus myös räätälöityjen kokonaisuuksien tilaamiseen. Palvelusta löytyy myös erilaisia avustajia, esimerkiksi rungon määritykseen. Suunnittelijoiden työn helpottamiseksi parametriset kirjastot ovat portaalista ladattavissa. Järjestelmässä pystyy hyödyntämään historiasta edellisten tarjousten ja tilausten tietoja sekä seuraamaan toimituksia.
Tietoturvaa ja tiedonhallintaa toimitusketjussa
Teollisuuden arvoketjuissa pitäisi ottaa huomioon myös kyberturvallisuus, josta oli puhumassa VTT:n Markku Mikkola. Kyberhyökkäyksillä ollaan jo tehty vahinkoja esimerkiksi tuotantolaitoksia vastaan eli ne eivät ole enää vain teoreettinen uhka. Informaatioyhteiskunnan, digitalisoituvan teollisuuden ja IoT:n kehittymisen myötä voidaan olla jatkossa entistä haavoittuvampia. Toimitusketjun ja tuotteiden mallintaminen kehittyy edelleen. Valmistetuista koneista on yhä useammin digitaalisia kaksosia, joilla suorituskykyä mitataan. Alalle tulee uusia toimijoita tarjoamaan mm. digitaalisten kaksosten hallintaprosesseja. Prosesseja pystytään tehostamaan, mutta muuttujien lisääntyessä on varmistuttava turvallisesta toiminnasta. Tätä ongelmakenttää on lähestytty CyberFactory-hankkeessa, jossa sitä tarkastellaan taloudellisesta, teknisestä, ihmisen ja yhteisön sekä niiden rajapintojen näkökulmasta. Organisaatioissa pitää pystyä hallitsemaan, miten ihmiset ja koneet ovat järjestelmään kytkeytyneinä ja seurata tietoliikennettä poikkeamien havaitsemiseksi. Täytyy myös ennakoida ja varautua tekoälyjärjestelmiin kohdistuvaan manipulaatioon liittyviin riskeihin, jos pahimmat skenaariot kyberhyökkäyksistä toteutuvat.
Aalto-yliopistosta Jari Juhanko toi näkökulmia datan hallintaan liiketoimintaverkostoissa. IoT:n hyödyntäminen on toistaiseksi lapsenkengissä ja dataa hyödynnetään lähinnä yksittäisten tuotteiden osalta yrityksen omissa prosesseissa eikä verkostomaisesti. Datan pitäisi liikkua saumattomasti yrityksen eri toimintojen ja toimitusketjun välillä ja sitä varten tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja sopimuksia aina regulatoriselle tasolle asti. Tällä hetkellä haasteena ovat erilaiset järjestelmät eri toimialojen ja yritysten välillä ja myös pelkästään yrityksen sisällä. Teollisten järjestelmien ja prosessien datayhteensopivuus on varmistettava. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää koko toimintaketjun läpinäkyvyys siten, että koko ketju alkaa toimia automaattisesti ensimmäisen syötteen tullessa prosessiin. Meneillään on hankkeita (IDSA, GAIA X), joissa eurooppalainen teollisuus, yliopistot ja muut asiantuntijaorganisaatiot ovat lähteneet tämän haasteen selättämiseen eli mahdollistamaan teollisen datan paremman hyödyntämisen kaikessa liiketoiminnassa, myös toimitusketjussa.
Sähköautojen ja akkujen valmistuksen vaatimuksia työvälinevalmistajille
Autoteollisuus tuo omat kovat vaatimuksensa myös työkaluvalmistajille. Aiemmissa Nokian tuotantotiloissa Salossa valmistaa akkuja Valmet Automotive (EV Power Oy), josta oli puhumassa Ilkka Heikkilä. Tuotantoon tarvitaan mm. alumiini-, kupari- ja muoviosia sekä elektroniikkaa. Ehdoton minimivaatimus kaikille toimittajille on ISO 9001 sekä osoitus pyrkimyksestä sertifioitua globaalin autoteollisuuden IATF (International Automotive Task Force) 16949-laadunhallintajärjestelmästandardin mukaisesti. Sertifikaattia voi hakea vasta siinä vaiheessa, kun on jo osoittanut pystyvänsä valmistamaan autoteollisuuden sarjatuotanto-osia. Vastuullisuuskysymyksillä on iso prioriteetti, joten myös ISO14001 on eduksi. IATF:ssä on paljon laatutyövaatimuksia mm. tuotanto-osien erittäin yksityiskohtaiseen ja paljon työtä vaativaan hyväksymisprosessiin liittyen. Jokainen komponentti pitää hyväksyä erikseen. Kaikkien kireiden laatuvaatimusten lisäksi on huomioitava, että osaan, prosessiin ja työkaluihin ei saa tehdä hyväksymisen jälkeen pienintäkään muutosta.
Sähköautojen kehityksestä ja sen vaikutuksista työkaluihin luennoi Uddeholm Ab:n Berne Högman. Uddeholmille autoteollisuuden merkitys on erittäin suuri, lähes puolet kaikesta liittyy tavalla tai toisella siihen. Sähköautoista puhuttaessa on entistäkin suurempi merkitys saada aikaan kevyempiä rakenteita, millä on vaikutuksensa myös työvälineisiin ja niiden materiaaliratkaisuihin mm. mekaanisen kestävyyden osalta. Ruiskuvalumuoteissa korostuu kiillotettavuus sekä korroosion- ja kulumisenkestävyys. Lujitteiden lisääntyessä autonosien tuotannossa muoteilta vaaditaan yhä enemmän kestävyyttä.
Webinaarin lopussa kerrottiin Aarre Lehtimäen uudesta Tuotantoväline-kirjasarjasta, josta on 20 osaa ja se on luettavissa ja ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa
https://tuotantovaline-kirjasarja.vmv-palvelut.com/index.html
