Teksti: Vesa Taitto
Muoviyhdistys on mukana osatoteuttajana kolmivuotisessa LAB-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Biosykli-hankkeessa, jonka rahoittajana on Euroopan aluekehitysrahasto. Osana hanketta on haastateltu useita muovituotteiden valmistajia sekä koneiden ja raaka-aineiden valmistajia ja toimittajia heidän näkemyksistään biopohjaisten ja uusiomuovien tulevaisuudesta.
Biomuoveista ja biopohjaisista muoveista puhutaan paljon, mutta tällä hetkellä tarjonta ei vastaa kysyntää. Markkina kasvaa vain noin 200 tuhatta tonnia vuosittain, kun muovien kulutus kokonaisuudessaan kasvaa vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia. Biopohjaisten muovien volyymien kasvu on siis 50 kertaa vähemmän kuin muovien kokonaisvolyymin kasvu. Absoluuttinen osuus siis pienenee tällä vauhdilla jatkuvasti, vaikka prosentuaalinen kasvu sinänsä onkin suuri. Muovien kokonaisvolyymi vuonna 2019 oli 368 miljoonaa tonnia, josta biopohjaisten muovien osuus oli 2,1 miljoonaa tonnia, mikä ei ole edes lähellä yhtä prosenttia (0,57 %). Tämä on nähtävä uskomattoman suurena liiketoimintamahdollisuutena uusille toimijoille raaka-ainemarkkinoilla sekä muovituotteiden valmistajille erottautumalla massasta, millä saadaan lisää liikevaihtoa ja parempaa katetta. Seuraavassa MuoviPlastin numerossa pureudutaan tarkemmin Biosykli-projektin haastatteluissa ilmenneisiin biopohjaisten muovien haasteisiin ja mahdollisuuksiin yrityksissä.
EU:ssa painotetaan voimakkaasti pyrkimystä kiertotalouteen. Samoin kaikki muutkin merkittävät toimijat kuten raaka-ainevalmistajat, konetoimittajat ja isot brändinomistajat ovat ottaneet kiertotalouden strategioidensa ytimeen. Paljon on työsarkaa, sillä globaalisti muovia kierrätetään vain noin 10 %, mutta markkina on kasvussa.
Vastuullisuus- ja kiertotalousajattelu lisääntynyt merkittävästi
Vastuullisuudesta ja erityisesti ympäristövastuullisuudesta on tullut valtavirtaa. Ero on huomattava, kun vertaa tilanteeseen 10 vuotta sitten. Sekä teolliset että kuluttaja-asiakkaat ovat tulleet vaativammiksi ja lainsäädännön tiukentuminen vaikuttaa myös. Yrityksillä on yhä useammin ympäristöjohtamisjärjestelmiä, ja teollisilta asiakkailta tulee enemmän vaatimuksia ja kysymyksiä elinkaarianalyyseistä, hiilijalanjäljestä ja kierrätettävyydestä. Kaiken kaikkiaan projekteja on käynnissä näiden asioiden ympärillä monissa yrityksissä. Tulevina vuosina tullee myös lainsäädännön pakottamana lisääntyvää tarvetta uusiomuoveihin.
Monet yritykset osaavat kuitenkin ajatella vastuullisuuden paljon laajemmin kuin materiaalikysymyksenä. Samaa ajattelua tarvittaisiin myös poliittiseen päätöksentekoon sekä monien isojenkin yritysten markkinointiin. Tiettyjen materiaalivalintojen / -preferenssien määrittely ilman kokonaisuuden tarkastelua on hyödytöntä alasta riippumatta. Olennaisempaa on katsoa tuotteiden kokonaisympäristökuormitusta koko niiden elinkaaren aikana, esimerkiksi energiatehokkuutta, tuotteiden kierrätettävyyttä ja kestävyyttä. On huomioitava myös eri materiaalien vaikutukset tuotannossa kuluvaan energiaan sekä hukkaan.
Selvästi on edelleen nähtävissä, että panostukset kiertotalouteen ovat vielä hyvin abstraktilla tasolla. Kiertotalous mainitaan yritysten puheissa ja strategioissa, mutta edelleen on harvinaista konkreettiset numeeriset tavoitteet sen edistämiseksi.
Kiertotalous nähdään mahdollisuutena
Muovialan toimijat näkevät kiertotalouden lisäämisen välttämättömänä ja se nähdään mahdollisuutena. Uusiomuovin käyttö ei ole nykyään pelkästään tapa säästää kustannuksissa, vaan varsinkin kuluttajia lähellä olevissa tuotteissa se voi olla myyntiargumentti. Valmistavissa yrityksissä omasta tuotannosta syntyvää hukkamateriaalia on osattu käyttää luonnollisesti jo aiempinakin vuosina eli materiaalitehokkuus ymmärretään. Yrityksen koosta riippumatta kiertotaloudella nähdään olevan tulevaisuutta. Esteenä lisäämiseen eivät ole ainakaan asenteet.
Sekä ekstruusio- että ruiskuvalupuolen konetoimittajat ovat mukana hakemassa kiertotalousratkaisuja ja osaltaan edesauttavat tuoterakenteita, joilla voidaan mahdollistaa kierrätettävämmät ratkaisut ja/tai käyttää enemmän kierrätysmateriaalia tuoterakenteissa. Kierrätettävämpiä, yksimateriaaliratkaisuja halutaan lisää erityisesti elintarvikepakkauspuolella, esimerkkinä BOPE/PE-kalvo.
Uusiomuovien laadussa ollaan päästy paremmalle tasolle ja hybridiratkaisuilla voidaan päästä lähelle ensiömuovien ominaisuuksia. Kokonaisuutena digitaalisuuden lisäämistä tarvitaan, jotta materiaalien alkuperään voidaan luottaa (jäljitettävyys esim. tunnisteiden avulla) ja saada aikaan tasaisempaa laatua. Monet isot toimijat ovat mukana Holy Grail-projektissa, jossa on jo pilotit käynnissä. Tuotannossa taas kehittyneemmät digitaaliset järjestelmät edesauttavat tuotantoparametrien automaattista säätöä helpottaen tuotteiden ajamista kierrätysmateriaaleilla.
Pitkä matka vielä päästä rajoitteista
Tällä hetkellä iso osa kuluttajilta tulevista muovista tulee pakkauksista. Sitä samaa muovia ei taas voi useimmiten regulaatiosyistä käyttää uudelleen samaan tarkoitukseen, esimerkiksi elintarvikepakkauksiin, pois lukien PET. Mutta uusiomuovin käytön hankaluus lainsäädännöllisistä syistä ei rajoitu tähän, vaan monessa muussakin tapauksessa on mahdollista käyttää vain ensiömuovia. Käytännössä siis tämän hetken haaste on uusiomuovin käyttösovellusten rajallisuus. Kun muovia aletaan kierrättää entistä enemmän, haasteeksi tulee löytää uusia käyttösovelluksia. Kemiallista kierrätystä tarvitaan ehdottomasti tulevaisuuden materiaalivirtojen hallintaan ja laadukkaiden raaka-aineiden lähteeksi, mutta teknis-taloudellista yhtälöä ei olla vielä täysin saatu ratkaistua.
Mekaanisesti kierrätettyjen muovien käyttö on lähes aina kompromissi eli teknisestä suorituskyvystä pitää tinkiä. Käytännössä kompromisseihin ei ole varaa, kun puhutaan hyvinkin tarkasti speksatuista tuotteista. Tuotannossa kierrätysmateriaalien käyttöön vaaditaan harjaannusta ja vie oman aikansa oppia ajamaan niitä tuotantotehokkaasti. Kaupallisessa mielessä hintaeroa ei juurikaan ole silloin, kun ensiöraaka-aineiden markkinahinnat ovat alhaisella tasolla. Kaikista rajoitteista huolimatta kaikki viittaa siihen, että omassa toiminnassa pitää miettiä yhä tarkemmin kiertotalousnäkökulmaa jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Isot voimat ovat kaiken tämän takana.
