Tampere on mukava kaupunki. Maailman väestö kasvaa noin tampereellisen verran joka päivä. Tämän lehden ilmestyessä maailman väestö on kasvanut tänä vuonna yli 35 miljoonalla ihmisellä. Vuodesta toiseen jatkuva ja pahentuva liikakansoitus on maapallon tulevaisuudelle paljon merkittävämpi asia kuin vuoden pari kestävä koronakriisi. Ympäristön näkökulmasta pitäisi olla yksi tärkeimmistä globaaleista prioriteeteista laittaa isoja panostuksia syntyvyyden säännöstelyyn. Monille jo keksityille muovi- ja kumi-innovaatioille olisi siis maailmassa tarvetta.
Korona on aiheuttanut monia traagisia kohtaloita ja henkilökohtaisia kärsimyksiä. Silti pitää muistaa, että esimerkiksi kaikki Suomen yli 70-vuotiaat ovat historian valossa ja globaalisti katsoen onnekkaassa asemassa. Suurin osa heistä ei olisi sata vuotta sitten kuulunut koronan riskiryhmään, koska useimmat heistä olisivat jo kuolleet muihin tauteihin alle 50-vuotiaana. Kehitysmaissa elinajanodote ei ole juuri tuota ikää suurempi tänäkään päivänä. Koronan aikoinakin on lottovoitto asua Suomessa.
Maailmassa on kuollut tänä vuonna yli 10 kertaa enemmän ihmisiä nälkään kuin koronaan. Siitä ei saada aikaan vaan samanlaista mediamylläkkää. Ei näkynyt otsikoissa myöskään kaikki muihin tartuntatauteihin kuolleet, joita on ollut yli viisi miljoonaa tänä vuonna. Alle viisivuotiaita on kuollut eri syistä johtuen tänä vuonna yli kolme miljoonaa. Kelvoton vedenlaatu taas tappaa vuosittain lähes miljoona ihmistä. Heille hyvälaatuinen talousvesi, runsaastikin mikromuovinen, olisi elämän eliksiiri. Nämä asiat toistuvat vuodesta toiseen, aikaan ennen koronaa, koronan aikaan ja koronan jälkeen. Ja välillisesti korona voi pahentaa asiaa, kun resursseja suunnataan muualle. Globaalisti katsoen ei ole maailmassa lapsille paljon turvallisempaa ja terveellisempää paikkaa kuin nykyajan korona-Suomi.
On ollut paljon keskustelua, kuinka korona voi muuttaa suhtautumista lentämiseen ja matkustamiseen jatkossa. Pitää muistaa, että 80 % maailman ihmisistä ei ole ikinä ollut lentokoneessa. Kun elintaso nousee monissa maissa, myös lentäminen tulee taloudellisesti mahdolliseksi yhä useammalle. Vaikka joitain muutoksia liikematkustamiseen tulisikin, näyttää kuitenkin lentoliikenteen kasvu selvältä asialta pitkällä tähtäimellä. Samoin käy muunkin kuluttamisen osalta. Väestönkasvun ja elintason nousun myötä tarvitaan lisää juomaa, ruokaa, ajoneuvoja, asuntoja, viestintävälineitä, tietoverkkoja, lääkkeitä, terveyden- ja sairaanhoitoa, energiaa ja paljon muutakin tarpeellista, ja ihmisen luonnon tuntien myös tarpeetonta. Kysyntää riittää yrityksille ja tuotteille, jotka pystyvät näihin kasvaviin tarpeisiin vastaamaan. Suomi voisi panostaa enemmänkin kansainvälisten markkinoiden tavoitteluun. Nyt on tietysti väliaikaisesti huonot talousnäkymät, mutta alhaalta noustaan ylös kuten aina ennenkin.
Ilmanlaatu parani ja CO2-päästöt vähenivät monissa maissa koronan ansiosta, hetkellisesti. Kiinassa on taas lähes sama vauhti kuin ennenkin, kun ihmiset ovat päässeet takaisin töihin ja kivihiiltä kulutetaan kuin viimeistä päivää. Maailma ei siis näytä muuttuvan ainakaan Kiinassa. Nykyisellä kulutustahdilla kivihiiltä kuitenkin riittää seuraavaksi 407 vuodeksi. Öljyä riittää sen sijaan vähemmän. Nyt tiedossa olevien öljylähteiden varat ovat noin 1 500 000 000 000 barrelia (barreli on noin 159 litraa) ja ne kestävät nykykulutuksella 43 vuotta. Muovienkin osalta tämä pitää ottaa huomioon eli kemiallinen ja mekaaninen kierrätys, biopohjaiset vaihtoehdot ja ”power-to-plastics” ovat tulevaisuuden valtavirtaa eivätkä hörhöilyä. Mikään näistä yksistään tuskin ratkaisee asiaa, vaan kaikkia tarvitaan.
Maanpuolustus on nyt erittäin tärkeää ja koronan vastaisessa taistelussa näyttää olevan asemasotavaihe meneillään. Isänmaan etu on poistua poteroista, turvallisesti. Virus pitää saada hallintaan, mutta sen ei saa antaa hallita elämäämme. Nyt on isänmaallinen teko käyttää rahaa kesällä yrityksiin, jotka ovat kärsineet pahiten koronakriisistä, esimerkiksi ravintoihin. Voi olla suurempi taloudellinen riski ja siten myös terveydenhuollon rahoituksen riski Suomelle, jos kaikki terveet ihmiset pelkäävät käyttää palveluja liian pitkään. Järki kannattaa pitää silti mukana, niin kauan kuin koronariski Suomessakin on eli sotaa ei käydä pelkästään setelein, vaan myös turvaväleistä huolehtimalla, käsiä pesemällä ja ruuhkia välttämällä. Lähes kaikissa muissa maissa asiantuntijat ovat myös sitä mieltä, että maskeista on hyötyä. Suomessakin voidaan samaan lopputulokseen päätyä, kunhan työryhmät ovat pohtineet päissään asiaa riittävän pitkään.
Muoviyhdistys toivottaa kaikille oikein hyvää ja rentouttavaa kesää! Kuluttakaa rahaa Suomessa, jos teillä sitä on. Toivottavasti nähdään monissa tulevissa tapahtumissa.
Vesa Taitto, Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja