Teksti ja kuvat: Reko Lehti, Taival Advisory Oy
EU on jo vuosien ajan ajanut tiukempaa muovien käytön vähentämisen ja kierrättämisen politiikkaa. EU-direktiivillä onkin asetettu kierrätystavoite muovipakkauksille: 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Harvalla kuitenkaan on ymmärrystä siitä, mitä toimia konkreettisesti tarvitaan, jotta tähän lukuun päästään. Useilla ihmisillä ei ole edes käsitystä, miten muovin kierto toimii, tai miten kierrätystavoitteen prosenttiluku määritellään. Alan toimijat kuitenkin ymmärtävät, että määritettyyn tavoitteeseen ei voida päästä ilman yhteisesti koordinoituja toimia.
Smart & Clean-säätiön käynnistämässä Kaikki muovi kiertää -hankkeessa kehitetään yksityisen ja julkisen puolen tahojen kanssa vaikuttavia tekoja, jotta pääkaupunkiseudulla saavutetaan ja ylitetään EU-direktiivin antama tavoite. Säätiö kehitti yhdessä Taival Advisory Oy:n kanssa työkalun ohjaamaan ja johtamaan tämän kierrätystavoitteen toteutumista. Yhteistyön tuloksena kehitettiin tietomalli, jolla voidaan jäsentää, analysoida ja simuloida muovin materiaalimääriä kierron eri vaiheissa.
Muovin kierto on mallinnettu eri toimijoiden toteuttamien aktiviteettien (kuten muovin tuotanto, käyttö, keräys ja prosessointi) sekä niitä yhdistävien materiaalivirtojen kautta. Mallin tavoitteena oli muodostaa ekosysteemin eri alueilla toimiville yrityksille ja yhteisöille jaettu kuva siitä, miten erilaiset muutokset materiaalivirroissa vaikuttavat kierrätysprosenttiin. Työkalulla pyritään näyttämään toteen myös hankkeen aikana toteutettujen kehitysprojektien aikaansaamat tulokset.
Mallin pohjana monien eri alueiden tutkimukset
Malli hyödyntää pohjatietona yli 50 erilaista muovitutkimusta ja julkaisua, yhdistellen ne yhtenäiseksi kuvaksi siitä missä ja miten muovi kiertää. Koska muovitutkimuksia on tehty eri alueilla ja eri aikoina, tietoja on jouduttu osin yhtenäistämään käyttäen skaalauskertoimia ja oletuksia.
Tietojen keräys vahvisti myös käsitystä siitä, että moni suomalainen yritys kohtelee liiketoimintaansa liittyviä tietoja, kuten materiaalivolyymejä, mustasukkaisesti, eikä halua jakaa niitä ekosysteemien tarpeisiin ilman selkeitä liiketoiminnallisia hyötyjä tai mahdollisuuksia suojata tietoja. Innovatiivisten ja tehokkaiden ekosysteemien ylläpitäminen toisaalta vaatii tietojen jakamista toimijoiden kesken. Yhteinen, jaettu datamalli mahdollistaa yhteisön johtamisen, ja tuo kyvyn uudenlaiseen, konkreettiseen vaikutusten arviointiin.
Yllättäviä tuloksia – jopa 80 % pakkauksista voisi kiertää
Mallin avulla on tunnistettu vaikuttavimmat teot muovijätteen vähentämiseen, kierrätyksen lisäämiseen ja uusiomuovituotteiden kysynnän kasvattamiseen. Jos kaikki ongelmat kapasiteetin, laadun ja kysynnän osalta saataisiin ratkottua, jopa 80 % pakkausmuovista voitaisiin
kierrättää.
Nykytila on kuitenkin vielä merkittävästi alle EU-tavoitteiden, ainoastaan hieman yli 20 prosenttia pakkausmuovista kiertää takaisin käyttöön virallisen määritelmän mukaisesti. Vain 5 % kiertää takaisin pakkausmuoviksi, jos viennin vaikutuksia ei lasketa mukaan.
Jotta tavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan merkittäviä panostuksia sekä jätemuovin prosessointikapasiteetin kasvattamiseen että raakamateriaalin tuotantoon. Mallin mukaan prosessointikapasiteetin tulisi kasvaa yli kaksinkertaiseksi, ja raakamateriaalin tuotannon miltei kolminkertaiseksi. Käytännön ongelmana on lisäksi kierrätetyn raakamateriaalin käytön ja kysynnän lisääminen. Tämä kaikki tulee vaatimaan isoa systeemistä muutosta, jonka keskuksessa on yhtenäinen tieto.
Tavoitteena kaikkien kiertävien materiaalien mallintaminen
Kokemukset työkalun käytöstä ekosysteemin ohjaamisessa ovat olleet hyviä, ja seuraavassa vaiheessa työkalun sisältämää tietoa onkin tarkoitus laajentaa kattamaan myös esimerkiksi rakennusmuovit. Lisäksi on keskusteluja laajentaa mallin käyttämistä mm. muiden rakennusmateriaalien kiertojen seurantaan ja mallintamiseen. Työkalusta onkin tulevaisuudessa tarkoitus rakentaa tuotteistettu ratkaisu, jolla voidaan mallintaa mitä tahansa ekosysteemeitä ja niiden materiaalivirtoja.
Tällä hetkellä työkalu on kuitenkin vielä osin prototyyppivaiheessa, ja seuraava tavoite onkin tunnistaa jatkorahoituksen lähteitä ja mahdollisia kehityskumppaneita, jotta työkaluun saadaan kannattavasti tuotua lisää materiaalivirtoja ja sen sisältämää taustatietoa saadaan syvennettyä. Malli on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla, ja saattaakin olla, että suomalaista kiertotalouden osaamista voidaan seuraavaksi viedä maasta datamallien ja algoritmien muodossa.
Lisätietoa http://www.taival.com