Teksti: Mirva Ojala
Aloittaessani viime syksynä Muovi- ja kumipoolin sihteerinä en arvannut minkälaisia tilanteita edessä on. Ensimmäisessä verkkokokouksessa pooliyritysten kanssa toin esille, että huoltovarmuustoimintaa säädellään mm. valmiuslaissa, jota ei ole koskaan tarvittu ja jota tuskin koskaan tarvitaan. Todennäköisin poikkeusolojen määritelmän täyttävä tilanne voisi olla valmiuslain 3§ kohta 5 ”vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.”
Pandemian aikana muovin rooli on korostunut eri puolilla maailmaa. Sillä on paljon hyviä ominaisuuksia, joita mm. terveydenhuollon alalla tarvitaan; se on kevyttä, kestävää, roiskeilta suojaavaa ja siitä voi tehdä melkein mitä vaan.
Muovista materiaalina ei ole paljon iloa, jos sen sijainti on väärä ja saatavuus huono. Suomalainen muoviteollisuus on paljastanut kyntensä haastavassa tilanteessa, jossa nopeita ratkaisuja tarvitaan. Muovialan yrityksissä on innovatiivisia osaajia, jotka pystyvät muuttamaan toimintatapaansa ja tuotantoansa hämmästyttävän nopeasti. Tästä on paljon hyviä esimerkkejä, joista tulevaisuudessa voisin kirjoittaa vaikkapa kokonaisen kirjasarjan.
Huoltovarmuuden kannalta muoviteollisuudella on merkittävä rooli, olipa häiriötilanne sitten sotilaallinen kriisi, suuronnettomuus tai pandemia. Terveydenhuollon lisäksi kriittisiä muovituotteita tarvitaan myös elintarvike-, lääke- sekä rakennusteollisuudessa. Näissä käyttökohteissa muovia on hyvin vaikeaa lähteä korvaamaan millään muulla materiaalilla. Myös erilaisilla komposiiteilla on runsaasti kriittisiä käyttökohteita esimerkiksi maanpuolustuksen tarpeita ajatellen. Toimiva vesihuoltokin on riippuvainen muoviputkista.
Muoviteollisuuden toimijoita on vähän, mutta se ei ole pelkästään huono asia huoltovarmuutta ajatellen. Yrityskenttä tuntee hyvin toistensa kyvykkyydet konekantoineen ja tuovat niitä myös tarpeen vaatiessa esille. On helppo olla noviisina tässä joukossa, kun tietää, että apua ja ohjausta oikeaan suuntaan on tarjolla. Koronakriisin aikana myös muiden kuin pooliyritysten kanssa on löytynyt paljon yhteistyökuvioita ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa. Suomalaisilla on tapana kriisien kautta löytää yhteistyö, jossa on voimaa. Kevät ja kesä 2020 tulevat olemaan muoviteollisuudelle haastavia aikoja, mutta alan sinnikkyyden tuntien, uskon sen synnyttävän myös uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Arvoketjujen muuttumisen myötä saamme ehkä nähdä paljon luovia ideoita. Muoviteollisuuden resilienssi on huikea!
Vielä joitakin viikkoja sitten muovin ja mikromuovin kerrottiin tuhoavan koko maapallon. Tänään se pelastaa henkiä monikäyttöisyydellään terveydenhuollossa eri käyttökohteissa. Muovi on mainettaan parempi materiaali, kunhan sen elinkaari päättyy oikealla tavalla. Kierrätysmahdollisuudet ovat lisääntyneet huomattavasti, mikä helpottaa kertakäyttötuotteiden potemaa tuskaa. Muoviteollisuuden toiminta ja tuotanto on vastuullista. Kokonaisuuden kannalta soisi, että myös kuluttajat tuntisivat vastuunsa. Kuluttajan käyttäytymisen merkitys ei toki ole vain muovituotteiden ja -pakkausten haasteena vaan myös muuhun materiaaliin kohdistuva ratkaistavissa oleva haaste.
Kotimaisuuden merkitys on korostunut kevään 2020 aikana. Toivon, että kotimaisen muoviteollisuuden osaaminen, kilpailukyky ja joustavuus muistetaan myös koronakriisin jälkeenkin. Kotimaiset muovituotteet ovat vähän niin kuin lähiruoka. Muoviteollisuuden hyvinvointi pitää turvata, jotta hädän hetkellä luotettava apu on lähellä.
Mirva Ojala toimii Kemianteollisuus ry:ssä valmiuspäällikkönä ja poolisihteerinä. Muovi- ja kumipooli sekä Kemian pooli ovat osa Huoltovarmuusorganisaatiota, jota ohjaa Huoltovarmuuskeskus.