HOTELLIHUONEENI OLI AHDAS, tunkkainen ja meluisa sairaalakalusteiden kaupustelumatkallani Ateenassa marraskuussa 1999. Jakelijamme myyntipäällikkö Lefteris oli kysynyt etukäteen, millaisesta hotellista varaisi huoneen. Olin tainnut vastata: ”Ei sillä ole niin väliä”, ja Lefteris oli ottanut vastaukseni turhan kirjaimellisesti. Perjantaiaamuna oli tiedossa aikainen herätys. Heräsin ennen herätyskellon hälytystä, kävin suihkussa ja pakkasin tavarat. Katsoessani uudestaan tarkemmin kelloa, huomasin heränneeni kaksi tuntia liian aikaisin. Kaksi tuntia myöhemmin oli oikea aika herätä, mutta silloin huoneeseeni ei tullut valoja. Katsoin käytävälle ja sielläkään ei ollut valoja. Sähkökatkos oli Black Friday kreikkalaiseen tapaan. Oli hyvin pimeä kokemus lähteä matkatavaroidensa kanssa pilkkopimeässä hotellissa. Onnekseni olin pakannut tavarat ajateltua aikaisemmin ja sokkopakkaamiselta pystyi välttymään.

Tätä kirjoittaessani on perjantai 29.11.2019. Yhdysvalloista Suomeenkin rantautunut Black Friday on tullut jäädäkseen joulumyyntiä vauhdittamaan. Kirjoittamisen lomassa ajattelin pitää tauon ja käydä ostamassa kauluspaidan Sokokselta. En ostanut, kun näin jonot. Kyselytutkimuksissa yli puolet suomalaisista kertoo vähentäneensä kuluttamistaan ympäristösyistä. He kertovat vähentäneensä, mutta eivät ole vähentäneet. Black Fridayn myyntitulokset kertovat, että ihmiset eivät ole immuuneja markkinointiviestinnälle. Itse jätin ostamatta jonotussyistä. Onneksi ulkona sai kuitenkin nauttia mustasta tai säkkipimeästä perjantaista.

Black Friday -markkinointiviestejä on näkynyt kaikissa medioissa useiden päivien ajan. Toisenlaisia viestejä näkyi lehdissä 80 vuotta sitten. Siihen aikaan Helsingin Sanomien etusivulla oli paljon pikkuilmoituksia. Keskiviikkona 29.11.1939 yhdessä niistä luki: “VÄESTÖSUOJIA rakennetaan pätevien lujuuslaskelmien ja työpiirustusten mukaan nopeasti urakalla ja laskuun”. Päivää myöhemmin eli 30.11.1939 etusivun pikkuilmoituksessa mainostettiin ilmahälytyssireenejä. Sinä päivänä syttyi myös Talvisota. Tämän jälkeen edellä mainitut tuotteet menivät varmasti kaupaksi ilman ilmoituksiakin. Sota-aikoina kaikki perjantait olivat mustia. Niin myös muut viikonpäivät. Pommitusten pelossa katuvaloja ei pidetty ja pimennysverhoille oli kysyntää.

Sota-aikoina ja välirauhan aikaan kaikesta oli pulaa. Raaka-aineita oli vaikea saada riittävästi ulkomailta ja kiintiöitä tarvittiin. Se koski myös muoviteollisuutta. Tosin sanaa muovi ei vielä silloin oltu keksitty. Muoviyhdistyksen perustamisajankohtana pidetään 9.10.1940. Elettiin välirauhan aikaa. Valtiovalta kiirehti yrityksiä tiivistämään yhteistyötään. Tämän seurauksena perustettiin Nappi- ja keinohartsiteollisuuden luottamusneuvosto, jonka pääasialliseksi tehtäväksi tuli huolehtia ulkomailta tuotavien raaka-aineiden saannista, niiden oikeudenmukaisesta jaosta ja tuontilisenssikysymyksistä. Ensimmäisenä luottamusneuvostolle annettiin tehtäväksi ehdottaa raaka-ainekiintiöiden määrästä eri tehtaille. Jatkosota hankaloitti luottamusneuvoston toimintaa. Joulukuun 16. päivänä 1943 luottamusneuvoston toiminnan jatkajaksi päätettiin perustaa Tekohartsiteollisuusliitto, johon liittyivät kaikki alan 22 yritystä.

Muovi-sana syntyi vuonna 1947. Teollisuuden hyväksymän ja hyvin onnistuneen sanan on keksinyt suomen kielen professori Lauri Hakulinen. Uuden sanan innoittamana Tekohartsiteollisuusliitto päätti muuttaa järjestön nimen Muoviyhdistykseksi vuonna 1949. Yhdistyksen rooli muuttui 1960-luvulla muoviteollisuuden uudelleenorganisoitumisen myötä yleishyödylliseksi yhteistoimintayhdistykseksi. Nykyisten yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on olla ”muovialalla ja muovialaan liittyvillä aloilla toimivien jäsentensä yhdyssiteenä ja tukea alan yleisten edellytysten kehittämistä. Säännöissä lukee myös: ”Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsentensä keskinäistä yhteistyötä sekä taloudellista toimeliaisuutta. Yhdistys ei puutu kysymyksiin, jotka koskevat työnantajien ja työntekijöiden välisiä suhteita.”

2020-luku on edessämme. Yhdistys on aina muuttunut ja uusiutunut ajan vaatimusten mukaisesti. Menneitä voi muistella ja sieltä voi myös oppia tulevaisuuteen. Maailmaa pitää katsoa avoimesti ja toimintaa pitää kehittää maailman muuttumisen myötä. Voimme olla myös osaltamme mukana muuttamassa maailmaa. Sota-aikojen raaka-aineiden ja tuotteiden niukkuus on kääntynyt päälaelleen. Katto on tulossa vastaan. Tulevaisuuden voittajayrityksiä ovat ne, jotka pystyvät nopeimmin mukautumaan kiertotalouteen, johon myös muuttuva lainsäädäntö ohjaa. Rahoitusta löytyy varmasti paljon sekä julkisella että yksityisellä puolella kiertotalouden innovaatioiden toteuttamiseen. Vähempien raaka-ainetonnien valmistaminen ei tarkoita aina pienempää liikevaihtoa. Liikevaihto lasketaan euroissa, ei kiloissa tai kappaleissa. Uuden liiketoiminnan kasvattamiseen tarvitaan muutakin kuin tuotanto-osaamista. Toimintaympäristön muutos, uudet teknologiat ja uudet materiaalit voivat innoittaa rohkeita visionäärejä menestystarinoihin myös tulevalla vuosikymmenellä.

Muoviyhdistys täyttää ensi vuonna 80 vuotta.Juhlaa vietetään 4.9.2020 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Silloin ei ole Black Friday, vaan lähempänä oikeaa on Black Tie Day.

Hyvää Joulua kaikille ja menestystä uudelle vuosikymmenelle!

Vesa Taitto, Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja