Teksti: Jenni Syvänne, Muovipoli Oy
Nordisk Bioplastförening järjesti syyskuussa kolmipäiväisen biomuoveihin keskittyvän seminaarisarjan 10.-12.9.2019. Samansisältöinen seminaari pidettiin peräkkäisinä päivinä Oslossa, Helsingissä ja Tukholmassa.
Helsingin tilaisuuteen 10.9. kokoontui lähes satapäinen yleisö kuuntelemaan puheenvuoroja biopohjaisista ja biohajoavista muoveista sekä biokomposiiteista. Puhujia oli niin Suomesta kuin muualta Euroopastakin.
Seminaarin avasi Muoviteollisuus ry:n Vesa Kärhä, joka pohti puheenvuorossaan, pitäisikö meidän tuntea ilmastoahdistusta. Kärhä totesi, että oikeat muovit oikeassa paikassa voivat olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua ja ilmastoahdistuksen edessä ei tule lamaantua.
European Bioplasticsin toimitusjohtaja Hasso von Pogrell määritteli puheenvuorossaan mitä ovat biomuovit ja esitteli lyhyesti eri biomuovilajeja. Esityksen lopussa hän esitti myyttejä ja faktoja biopohjaisista ja kompostoituvista muoveista. Pogrell korjasi heidän kannaltaan yleisiä väärinkäsityksiä. Usein kuulee esimerkiksi kerrottavan, että biohajoavat muovit haittaavat mekaanista kierrätystä. Biomuovien tuotantokapasiteetti on alle 1 % muovien kokonaistuotantokapasiteetista. Tästä määrästä 60 % on biopohjaisia ja kierrätettäviä, pääasiassa drop-in ratkaisuja ja 40 % on tarkoitettu biojätteen keräämiseen. Lajittelu ennen kierrätystä on aina tehtävä ja prosessiin sopimattomat muovilajit on mahdollista erottaa jätevirrasta. Näin potentiaalinen kontaminaatioaste lähentelee nollaa, joten Pogrellin mukaan biohajoavat muovit eivät haittaa mekaanista kierrätystä.
Seuraavana puheenvuoroon pääsi BASF:ilta Katharina Schlegel, joka puheenvuorossaan pohti, onko kompostoituvat muovit syy vai ratkaisu mikromuoveihin maaperässä. Schlegelin esityksen tärkeimpänä pointtina voisi nostaa esiin kolme pääkohtaa, joilla voidaan perustella kompostoituvan muovin käyttöä.
- Helpottaa biojätteen keräystä
- Estää mikromuovien muodostumista
- Vaihtoehtona silloin, kun tehokasta mekaanista kierrätystä ei ole saatavilla
BASF:n jälkeen puhujan paikalle hyppäsi FKuRin Patrick Zimmerman puhumaan muoveista kiertotaloudessa. Zimmerman totesi, että biopohjaiset muovit, kuten bio-PE ja bio-PET voidaan nyt jo liittää osaksi kiertotaloutta. Uusiutuvista raaka-aineista valmistetut muovit ovat tärkeä osa EU:n muovistrategian ja hiilineutraaliusstrategian tavoitteiden saavuttamisessa. Riippuen käyttökohteesta ja loppukäyttöreitistä, biohajoavat ja biopohjaiset ratkaisut tulevat Zimmermanin mukaan määrittämään kehityksen suuntaviivoja tulevaisuudessa.
Ennen lounastaukoa kuultiin vielä Iggesundilta Stefan Söderbergin puheenvuoro kartongin ja biomuovien yhdistelmistä. Söderberg totesi, että ilmastonmuutokseen ei ole vain yhtä ratkaisua ja meidän tulee löytää sopiva kombinaatio. Yhdistämällä kartonkia ja biomuoveja, on tarkoituksena lisätä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä ja pienentää ilmastovaikutuksia.
Lounaan jälkeen Stora Enson Antti Kämäräinen tuli puhumaan biokomposiittien tuomista mahdollisuuksista. Kämäräisen mukaan biokomposiiteilla voidaan pienentää hiilijalanjälkeä jopa enemmän kuin biomuoveilla. Puheenvuorossaan hän esitteli Stora Enson biokomposiittimateriaalia, DuraSensea.
Alberto Castellanza Novamontilta kertoi heidän valmistamansa materiaalin näkökulmasta kompostoituvien tuotteiden tuomasta lisäarvosta erilaissa loppukäyttövaihtoehdoissa. Castellanza painotti, että kompostoitavuus tai biohajoavuus meriympäristössä ei saa olla tekosyy tai lupa roskaamiselle.
Philippe Dewolfs TÜV:lta kertoi puheenvuorossaan kompostoituvien ja biopohjaisten tuotteiden sertifioinnista. Dewolfs kertoi, millaisia kriteerejä biohajoavuudelle ja kompostoitavuudelle on asetettu ja muistutti, että kompostointi lasketaan EU:n jätehierarkiassa kierrätykseksi. Hän kertoi myös mitä eroa on biopohjaisella sisällöllä ja biohiilen määrällä. Laskentatavat ovat erilaiset ja antavat hieman toisistaan poikkeavan lopputuloksen. Biohiilen määrän laskenta antaa hieman tarkemman kuvan materiaalin biosisällöstä, mutta laskentatapa on monimutkaisempi.
Seuraavissa puheenvuoroissa omia materiaaliratkaisujaan esittelivät Klas Dannäs Hexapolilta, Mika Hurri Arctic Biomaterialsilta, Åke Rosén Gaia BioMaterialsilta ja Martin Lidstrand Trifilonilta. Hexapol valmistaa biopohjaista TPE materiaalia, jonka uusiutuvien raaka-aineiden osuus on jopa yli 90 %. Arctic Biomaterials valmistaa hajoavalla lasikuidulla lujitettua biohajoavaa sekä lujittamatonta kompostoituvaa materiaalia. Gaia BioMaterialsin kananmunankuoresta valmistetun materiaalin pääraaka-aine on kalsiumkarbonaatti. Trifilonin valikoimaan puolestaan kuuluu 46 luonnonkuitubiokomposiittia.
Päivän viimeisen puheenvuoron piti Oscar Hugosson Scanfilliltä. Hugosson kertoi biomuoveista spiraalitaloudessa sekä Scanfillin materiaalista. Puheessa nostettiin esiin, että kiertotalouden sijaan kannattaisi miettiä ennemmin spiraalitaloutta, jossa alkuperäinen tuote päätyy kierrätysprosessin kautta johonkin toiseen, parhaassa tapauksessa, korkeamman lisäarvon tuotteeseen. Näin mahdollisuudet materiaalien kierrolle ovat usein laajemmat, kuin suljetuissa kierroissa.
Kaiken kaikkiaan seminaarissa kävi ilmi, että termistöön kaivataan edelleen selkeyttä ja etenkin ammattilaisten tulisi olla tarkkoja, jotta puhuvat oikeilla termeillä ja käyttävät niitä johdonmukaisesti. Biopohjaiset muovit ovat yksi osa ratkaisua, mutta niillä yksin ei voi ratkaista kaikkia ongelmia. Aina tulee huomioida kokonaisympäristövaikutukset ja muistaa, että biohajoavuus ei ole lupa ja tekosyy roskaamiselle maalla tai merellä.