Eräänä aurinkoisen aamuna vuonna 2013 olin matkalla asiakastapaamiseen Walesissa. Tapaamisajaksi oli sovittu klo 10. Olin vieraillut tällä samalla asiakkaalla, samassa paikassa jo kolme kertaa aiemminkin. Saavuin tapaamiseen ajoissa aivan kuten ostojohtajarouvakin, joka minun piti tavata. Ainoaksi haasteeksi osoittautui sijainti. Hän odottikin minua toisessa kuningaskunnassa, Skotlannissa. Oma vikahan se oli, kun oletin tapaamisen olevan samassa paikassa kuin aina ennenkin. Tästä vahingosta viisastuneena olen siitä lähtien kirjoittanut kalenterikutsun viestikenttään tarkan osoitteen sekä paikallisen kellonajan, mikäli tapaaminen on eri aikavyöhykkeellä. Tämä
vahingosta viisastuminen ei auttanut kahta vuotta myöhemmin, kun olin menossa tapaamiseen Frankfurtissa, Saksassa. Olin maininnut tapaamispaikasta sähköpostitse ja puhelimitse. Kalenterikutsussa luki lisäksi päivänselvästi, missä ja milloin tapaaminen on. Siitä huolimatta asiakkaani odotti minua väärässä paikassa. Hän oli olettanut, että tapaaminen on Italiassa. Asiakas ei ole siis aina oikeassa tai ainakaan oikeassa paikassa.
Tätä kirjoittaessani on helmikuun puoliväli ja Iso-Britannian ero (brexit) EU:sta häämöttää maaliskuun lopussa. Britanniassa on oletettu paljon. Ensin äänestäjät olettivat poliitikkojen puhuvan totta. Sitten poliitikot kaikista valheista huolimatta olettivat enemmistön äänestävän EU:ssa pysymisen puolesta. Sen jälkeen oletettiin ”rusinat pullasta”-sopimuksen solmimiseen EU:n kanssa. Sopimus tuli, mutta useimpien brittien mielestä ei tullut oletettuja rusinoita eikä edes pullaakaan. EU on pysynyt kaiken aikaa harvinaisen yhtenäisenä rintamana, mitä saarivaltakunnassa ei oletettu. Tilanne on edelleen sekasortoinen ja jatkosta ei voi paljoa olettaa. Ainoastaan Thames virrannee jatkossakin entiseen tapaan ja britit ajavat väärällä puolen tietä.
Ilmastonmuutoksesta on puhuttu paljon jo vuosikymmenten ajan. Vuosikymmenien kuluessa olisi voinut olettaa ihmiskunnan pystyvän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Globaalit kasvihuonepäästöt kasvoivat kaikkien aikojen suurimmiksi vuonna 2017. Tuon edellisen lauseen kirjoitin tasan vuosi sitten. Ja mitäs kirjoitan nyt? Globaalit kasvihuonepäästöt kasvoivat kaikkien aikojen suurimmiksi vuonna 2018. Déjà-vu? Jotkut maat ja jotkut yritykset ovat alkaneet onneksi asialle tehdä jo jotain, mutta isoja askeleita globaalisti vielä odotetaan. Vielä ei ole nähty sitä aikaa, että eri energiamuotojen, materiaalien tai minkään muunkaan ympäristövaikutuksia tarkasteltaisiin neutraalisti ja objektiivisesti. Toivottavasti jonain päivänä niin tehdään esimerkiksi materiaalien osalta, sillä muovit pärjäävät siinä kilpailussa.
Mediaa seuraamalla voisi olettaa monia asioita. Voisi olettaa lihan syönnin vähentyneen Suomessa merkittävästi kaikkien kasvissyöntitrendien ansiosta. Ainoastaan pieni värähdys alaspäin saattaa olla tilastossa, kun katsoo punaisen lihan (sika + nauta) kulutusta viime vuosina. Mutta 1980-luvulta asti punaista lihaa on mässätty samoja määriä tasaisen tappavaan tahtiin. Sen kaiken päälle broileria maiskutetaan lähes kymmenen kertaa enemmän kuin 80-luvun alussa. Tämä on hyvä osoitus siitä, että keskimääräinen nälkäinen kuluttaja valitsee tuotteensa ruokakaupassa maun eikä ympäristövaikutusten perusteella. Muutos ei lähde yleensä helppoja ratkaisuja hakevasta kuluttajasta. Tämä pätee kaikkeen kuluttamiseen.
Muovialallakin keskustellaan paljon biopohjaisista muoveista ja sen perusteella voisi olettaa niiden volyymien olevan voimakkaassa kasvussa. Kaikki on suhteellista. Ennusteiden mukaan (esim. European Bioplastics) biopohjaisten muovien volyymi kasvaa seuraavien viiden vuoden aikana noin 0,5 miljoonaa tonnia. Se voi tuntua paljolta, mutta samaan aikaan muiden muovien kokonaisvolyymi kasvaa arviolta ainakin 50 miljoonaa tonnia (varovainen arvio) eli vähintään satakertaisesti biopohjaisiin muoveihin verrattuna. Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille muovialan yrityksille? Biopohjaisiin muoveihin kannattaa satsata joka tapauksessa, sillä niille on monilla sektoreilla voimakkaasti kasvava kysyntä ja asiakasvaatimuksia. Erikoistumalla ja olemalla kehityksen kärjessä pystyy myös tavoittelemaan paremmin kansainvälisiä markkinoita.
Muovien globaalit volyymit ovat siis voimakkaassa kasvussa. EU-poliitikkojen olisi viimeistään nyt aika avata silmänsä globaalin muovijäteongelman edessä. Muovipillinäpertelyn ja poliittisten irtopisteiden keruun sijaan EU:n pitäisi auttaa kehittyviä maita jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämiseen. Merien muoviongelma vain pahenee vuosi vuodelta, jos juurisyyhyn ei puututa.
Vuoden päästä maaliskuussa on PlastExpo Nordic -messutapahtuma Helsingin Messukeskuksessa 11.—12.3.2020. Silloin ei vietetä muovitonta maaliskuuta, vaan teemana on Better Future with Plastics. Muoveja tarvitaan kaikkialla isojen globaalien haasteiden ratkaisemisessa ja paremman tulevaisuuden
luomisessa. Haluatteko olla mukana nostamassa koko alan imagoa ja houkuttelevuutta Oletan, että haluatte.
Vesa Taitto
Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja