Kestävän kehityksen Joulua ja Uutta Vuotta
Saan näppylöitä itse valitsemastani otsikosta. Kestävän kehityksen kysymykset ovat tärkeitä, mutta sanaparia kestävä kehitys (sustainability) käytetään liian löyhästi, sisällöttömästi ja ajattelemattomasti. Sen voisi lisätä bullshit-bingon päivitettyyn versioon innovaation ja asiakasrajapinnan seuraksi. ”Strateginen tahtotilamme on tarjota kestävän kehityksen innovaatioita asiakasrajapinnassa”. Bingo!
Kestävän kehityksen kysymyksiä pitää miettiä globaalisti, mutta isojen asioiden hahmottamiseksi on hyvä ottaa Suomi esimerkiksi. Vuonna 1970 Suomessa oli 700 000 henkilöautoa. Nyt autoja on kaksi miljoonaa enemmän. Vielä 1980-luvun lopussa autoja oli Suomessa miljoona vähemmän kuin nyt. Vuoteen 1970 verrattuna suomalaiset tarvitsevat siis neljä kertaa enemmän autoja, vaikka yhä useamman työkään ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Miten tämä liittyy jouluun? Ei paljon mitenkään. Mutta miten 2010-luvun nelihenkinen perhe mahtuisi joululomalla 1970-luvun pikkuautoon kaikkine tavarapaljouksineen? Ei mitenkään. Vielä muutama vuosikymmen sitten elettiin tietämättä ja osin tahtomatta nykystandardein määriteltynä erittäin kestävän kehityksen aikaa. Monella suomalaisella köyhällä on nykyään sellainen määrä tavaraa ja härpäkkeitä, joista rikas ei osannut edes uneksia 50 vuotta sitten.
Maailmassa on jo yli miljardi autoa ja vuonna 2030 niitä ennustetaan olevan kaksi miljardia. Kuinka kestävän kehityksen mukaista olisi, jos tulevat miljardi autoa olisivat sähköautoja? Sähköautojen rakenteiden, valmistusmenetelmien ja akkuteknologioiden pitäisi kehittyä ja samanaikaisesti energiantuotannon lähteiden tulisi muuttua. Sähköautojen valmistamiseen kuluu perinteisiä autoja enemmän energiaa ja raaka-aineita. Edelleen suurin osa maailman energiasta on fossiilisperäistä, joten sähköautolla ajaminen ei ole myöskään päästötöntä. Hyötysuhde tosin on parempi. Entä riittävätkö luonnonvarat? Sähköautojen litiumioniakuissa tarvittavaan kobolttiin ei ole maailmassa monia lähteitä. Puolet tuotannosta tulee Kongosta, jossa on paljon korruptiota ja lapsityövoiman käyttöä. Ei välttämättä niin kestävää kehitystä? Toimintakuntoisella autolla ajaminen niin pitkään kuin mahdollista lienee myös ympäristölle parempi vaihtoehto kuin kuluttaa luonnonvaroja ostamalla uusi ”ekoauto”?
Lapseni löysivät muutama joulu sitten isovanhempiensa vintiltä Kimble-pelin, jonka olin itse saanut joululahjaksi lähes 40 vuotta aikaisemmin. Pelin äänimaailma on varmasti iskostunut monien mieleen polystyreenistä valmistetun pelilaudan keskellä olevan ”Pop-o-matic”- nopansekoittimen antaman suloisen ärsyttävän poksautusäänen ansiosta. Muutamaa hukkunutta HDPE-pelinappulaa lukuun ottamatta peli oli edelleen täysin ehjä ja pelattavissa. Poksautusten monia ärsyttävä äänikin oli entisensä. Tämä peli kestää siis aikaa monessakin suhteessa, kiitos myös kestävien muovimateriaalien. Tätä kestävän kehityksen peliä myy edelleen menestyksellä vuodesta toiseen porilainen Tactic Games Oy.
Nelinumeroinen luku ruiskuvalukoneita luukuttaa vuosittain kymmeniä miljardeja äärimmäisen mittatarkkoja ja laadukkaita ABSmuovikappaleita. Kyseessä on tietysti Lego, jonka palikoiden kokoamiselta tuskin kukaan on pystynyt välttymään. Tuotteet ovat kestäviä, modulaarisia ja tarjoavat haasteita kaiken ikäisille. Pystyt varmasti liittämään yhteen kymmeniä vuosia sitten ostetut palikat tänä vuonna ostettujen kanssa. Tämän vuoden Ruiskuvalupäivillä teemoina olleet tehokkuus ja laatu vaikuttaisivat olevan kohdillaan tässä muovialan yrityksessä, koska laadukkaita rakennusosia on puskettu maailmalle satoja miljardeja vuosien saatossa. Lego-palikoiden materiaalina oli vuoteen 1963 asti selluloosa-asetaatti. Materiaali vaihdettiin silloin ABS-muoviin, koska tarvittiin kestävämpää materiaalia, jossa myöskään väri ei haalistunut ajan kuluessa. Omasta mielestäni Lego on ollut esimerkki kestävästä tuotteesta, jota voi kierrättää. Ei viemällä palikoita jätteenkäsittelyyn, vaan säilyttämällä ja lahjoittamalla muille. Nyt Lego on alkanut valmistaa osan tuotteistaan (esim. puita ja pensaita esittävät kappaleet) biopohjaisesta PE:stä. He ovat ilmoittaneet käyttävänsä kestävän kehityksen materiaaleja kaikissa tuotteissaan 2030 mennessä. Maistuisivatkohan sokeriruokopohjaiset Lego-palikat Ähtärin pandoille? Kokeilemisen arvoinen kierrätysidea jatkossa.
Viime vuosien suosituimpia joululahjoja ovat olleet esimerkiksi pelikonsolit, virtuaalilasit, älypuhelimet, keittiön pienkoneet, sähköhammasharjat ja urheiluelektroniikka. Mitä yhteistä näillä kaikilla suosikkilahjoilla on? Tietäville MuoviPlastin lukijoille sitä ei tarvitse kertoa, mutta monia muovittoman maaliskuun viettäjiä voisi valistaa. Sen sijaan kaikki voivat kestävän kehityksen nimissä miettiä, riittäisikö viisivuotiaille Matille ja Maijalle 20 lahjaa viimevuotisen 25:n sijaan? Naapurin muovitonta joulua viettävälle Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camillalle voi taas sanoa, että elektroniikkalahjojen kantaminen kestokassissa kotiin ei tee joulusta vielä muovitonta.
Muoviyhdistys ry toivottaa kaikille oikein Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta. Lahjoiksi yhdistys suosittelee kestävän kehityksen joululahjoja. Muovisia sellaisia.
Vesa Taitto
Muoviyhdistyksen
toimitusjohtaja