Kirjoittaja: Minna Annala
Standardisointiko tylsää? Tulkaapa katsomaan kuinka eläväistä keskustelua on kansainvälisen muovikomitean standardisoinnin yleiskokouksessa.
Designmuseossa Helsingissä tuntuu aina olevan muoviaiheinen näyttely meneillään — tai siltä se muovitietoiselta näyttää. Näyttelyissä on suomalaista suunnittelua, kuten Eero Aarnio pallo- ja kuplatuoleineen. Mutta siellä huomaa hyvin, että muunkin maalaiset ovat osanneet hyödyntää muovia. Voisiko standardisointiin hakea virikkeitä taideteollisesta muotoilusta? Parhaillaan Designmuseossa on Josef Frankin näyttely. Frank oli itävaltalainen arkkitehti, joka oli mukana luomassa ruotsalaisten ylpeyttä Svenskt Tenn:ia. Frank sanoi, että standardisointi tappaa luovuuden. Tästä olisikin ollut kiinnostava keskustella Frankin kanssa. Häneltä olisi voinut kysyä materiaalien turvallisuudesta, tuotteiden yhteensopivuudesta ja mittatarkkuudesta, toisin sanoen standardisoinnista. Todennäköisesti Frank olisi todennut, että tältä osin standardisointi on ihan oleellista.
Muovien osalta standardisointia tehdään näillä kaikilla osa-alueilla kansainvälisessä standardisointiorganisaatiossa ISO. Tekninen komitea ISO/TC 61 Plastics on vastuussa 686 standardista, jotka kaikki liittyvät muoveihin. Työ tehdään 11:ssä alakomiteassa, joilla on parhaillaan työn alla 132 standardiehdotusta.
ISO/TC 61 Plastics -komitean rakenne:
SO/TC 61/WG 3 Tolerances for plastics moulded parts
ISO/TC 61/WG 4 Plastics joining
ISO/TC 61/SC 1 Terminology
ISO/TC 61/SC 2 Mechanical behaviour
ISO/TC 61/SC 4 Burning behaviour
ISO/TC 61/SC 5 Physical-chemical properties
ISO/TC 61/SC 6 Ageing, chemical and environmental resistance
ISO/TC 61/SC 9 Thermoplastic materials
ISO/TC 61/SC 10 Cellular plastics
ISO/TC 61/SC 11 Products
ISO/TC 61/SC 12 Thermosetting materials
ISO/TC 61/SC 13 Composites and reinforcement fibres
ISO/TC 61/SC 14 Environmental aspects
Teknisen komitean kokoukset kestävät viikon ja siellä puidaan työryhmissä parhaillaan käynnissä olevien työkohteiden lisäksi tulevaisuutta. Muovien valmistajien ja käyttäjien olisi syytä olla kiinnostuneita, mitä tehdään alakomiteoissa SC 2 Mekaaniset ominaisuudet ja SC 5 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Näissä komiteoissa ylläpidetään ja päivitetään meille tutuimmat standardit vetotesteistä sulaindeksiin, ja kaikki siltä väliltä. Mutta huomiota on syytä kiinnittää muihinkin alakomiteoihin, sillä niissä monessa tehdään standardisointityötä, jolla voi olla suuri vaikutus suomalaiseenkin muoviteollisuuteen.
ISO/TC 61 Plastics piti kokousviikon syyskuussa Japanissa ja alakomiteoiden päätöksistä voisi nostaa kolme asiaa esiin, kaksi tärkeää ja yksi osin jopa huvittava.
Alakomitea SC 9 Kestomuovit päätti perustaa yhteistyöryhmän ISO/ TC 261 -komitean kanssa, JWG 7 Additive manufacturing for plastics. Työryhmä aloittaa standardin ISO 27547-1:2010 “Plastics — Preparation of test specimens of thermoplastic materials using mouldless technologies — Part 1: General principles, and laser sintering of test specimens”- päivityksestä. Jos ja kun 3D-printattujen muovituotteiden määrä kasvaa, tarvitaan laadun varmistamiseksi luotettavia määritelmiä ja menetelmiä eli standardeja.
Alakomitean SC 14 kokouksessa tehtiin tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä. Kokouksessa päätettiin perustaa uusi työryhmä WG 5 Mekaaninen ja kemiallinen kierrätys ja työryhmän WG 4 työkuvaa tarkennettiin koskemaan ympäristöön karanneita muoveja, sisältäen myös mikromuovit. Näillä työryhmillä työ on vasta alussa, sillä me tarvitsemme standardeja, joilla voidaan ehkäistä ympäristön saastumista ja lisätä muovien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.
Viihteellisimmät keskustelut käytiin muovien hitsaukseen liittyen. Suoraan teknisen komitean alaisuuteen perustettu vuoden vanha työryhmä WG 4 Muovien liittäminen haluaa korvata hitsaus -sanan muovien osalta, koska hitsaus liittyy liian vahvasti metalleihin. Tämä aihe nosti sellaisia intohimoja, että muoviputkien hitsaajat toivokoon, ettei tulevaisuudessa siinnä kummallinen fingelska-uudissana, jolla erotutaan metalliputkien hitsaamisesta.
Lisätietoja ISO/TC 61 -sivuilta https://www.iso.org/committee/49256.html ja Kemesta ry minna.annala@kemesta.fi
Suomessa muovien standardoinnista vastaa Kemesta ry/Minna Annala (www.kemesta.fi) ja Muoviteollisuus ry/Pirjo Pietikäinen (www.plastics.fi/standardisointi)