Muoveja on Suomen muoviteollisuudessa kierrätetty pitkään, ainakin ensimmäisestä öljykriisistä lähtien, siis 1970-luvun alusta. Silloin, kauan sitten kierrätetyllä muovilla oli jotensakin epämääräinen leima. Jos yritys sellaista tuotannossaan käyttikin, siitä ei välttämättä ollut sopivaa pitää ääntä. Sittemmin tuuli siinä suhteessa on kääntynyt. Kierrätetty muovi on nykyisin jopa myyntivaltti eräissä tuotteissa. Isot asiakkaat ovat sitoutuneetkin sitä priorisoimaan. Kierrätyksen eteen on tehty muovituotevalmistuksessa paljon uutteraa ja hienoa työtä. Työ on ollut teknistä kehittämistä, myyntiä sekä asennemuokkausta. On kuitenkin yhä hyvä täsmentää, että kierrätettyä muovia on monen tasoista. Huonolla kierrätysmateriaalilla ei vihreimmässäkään asiakaskunnassa saa kauppaa, korkeintaan hajun ja ulkonäön aiheuttamia syvemmän vihreitä kasvoja.

Mikä kestomuovin sitten kierrätyksessä vähitellen muuttaa? – Puhdistamattomat epäpuhtaudet, UV- ja termomekaaninen rasitus polymeeriketjuille, happi sekä ihan sekin, että eri valmistajilla on samankin muovin tuotantoon hyvin erilaisia reseptejä, jotka sekoittuvat usein epäedullisesti kierrätyksessä. Mekaanisessa kierrätyksessä käytössä olleesta raaka-aineesta on kovin vaikeaa päästä samaan valmistustarkkuuteen kuin, jos päästää taitavan kemistin rakentamaan muovia molekyylitasolta lähtien. Kierrätystekniikat tässä suhteessa kyllä etenevät kohottaen kierrätysmuovin laatua jatkuvasti. Kokemus ja oppi kasvavat tehdessä. Myös neitseellisten muovien valmistajat ovat uudella innolla nyt kehittämässä, jopa investoimassa kierrätysmuovituotantoon.

Tavoitetila vs realismi

Euroopan muovistrategia on asettanut prosentuaalisia tavoitteita muovien kierrätykselle. Unionin mukaan 55 % muovipakkauksista pitäisi saada kierrätettyä vuoteen 2025 mennessä. Se merkitsisi Suomessakin kaikkiaan useita kymmeniä tuhansia tonneja kierrätysmuovia ajettaviksi uusiksi tuotteiksi. Haaste on mittava. Halutaan siis lisätä kierrätettyä muovia tuotteisiin. Mihin rajaan asti siinä voidaan onnistua? Tai mihin tasoon asti kierrätyksen nostaminen on ylipäätään perusteltua? Standardeja, määräyksiä ja normeja tarkistetaan parhaillaan siinä hengessä, että ne mahdollistaisivat laajemmin muunkin kuin neitseellisen muovin käytön eri tuotteissa. Se on iso ja aikaa vievä prosessi. Ehkä juuri raja kulkee jossain 30 % kierrätysosuuden alueella koko muovituotannossakeskimäärin pitkällä tähtäimellä. Mitään käyttövelvoitetta ei kierrätysmuoville kyllä ole syytä asettaa ja varmasti on hyväksyttävä, että
kaikkiin käyttökohteisiin kierrätetty ei vain sovellu. On edelleen hyvin ristiriitaista, että Suomessa pyritään vähentämään hyviäkin kierrätysmuovin käyttökohteita, kuten muovikasseja.

Mekaanisesta kemialliseen

Polttoaineissa Suomessa puhutaan nyt uusiutuvan liikennepolttoaineen osuuden nostosta 30 %:iin asti. Hetkinen, siinähän voisi ollakin ratkaisu! Pilkotaan muovi takaisin kaasumaisiksi tai nestemäisiksi hiilivedyiksi ja syötetään polymerointiin. Tämä kemiallinen kierrätysprosessi periaatteessa ratkaisee polymeeriketjun muuntumisen ongelman. Tuotteena saatava kierrätysmuovi on neitseellisen veroista. Neste on ilmoittanut tavoittelevansa Euroopassa miljoonan tonnin jätemuovien syöttöä jalostamoihinsa vuoteen 2030 mennessä. Se täydentäisi ja olisi iso apu Euroopan muovien kierrätykselle, joka on ajautunut ahtaalle Kiinankin suljettua jätemuovien tuonnin täältä sinne.

Kemiallista kierrätystä odotellessa meidän on nojattava vanhaan kunnon mekaaniseen kierrätykseen. Muoviteollisuus juuri kerää tietokantaa siitä, mitä tuotteita on saatavilla Suomesta kierrätysmuovista. Ihmiset ovat oikeasti kyselleet tuotteita kiinnostuneina ja kotimainen teollisuus haluaa heille vastata.

Kyllä me todennäköisesti olemme todistamassa jonkinlaista systeemistä muutosta muovien alueella, kenties koko materiaalien käyttökentässä. Kierrätetty ja uusiutuva kasvattavat markkinoita muoveissakin, vaikka niihin liittyy paljonkin kysymysmerkkejä. Toive olisi, että muutosta vetäisivät mitattavat materiaaliominaisuudet ja markkinat – eivät uskomukset, politiikka tai pakko. Muoviteollisuus voi lisätä kierrätetyn materiaalin käyttöä, kunhan asiakas on täysin valmis eikä perusasioista, kuten turvallisuudesta tingitä.

Vesa Kärhä