Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista. Tarkoituksena on ollut uudistaa ammatillista koulutusta kokonaisuudessaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita.
Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistettiin tämän vuoden alussa uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tarkoituksena on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, purkaa sääntely ja mahdollistaa yksilöllisiä opintopolkuja. Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä uudistettiin myös ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne. Muutokset valmisteli opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työelämän ohjausryhmä. Uusiin tutkintoihin tehdään tutkintojen perusteet siten, että uudistukset tulevat voimaan asteittain vuoteen 2019 mennessä.
– Työelämä on murroksessa ja tarvitaan laaja-alaisempaa osaamista. Vuosien saatossa uusien, osaamistarpeiden myötä, tutkintorakenteeseen oli lisätty uusia suhteellisen kapealaisia tutkintoja. Nyt tutkinnoissa olleita päällekkäisyyksiä on karsittu ja saman alan tutkintoja on yhdistetty laajemmiksi tutkintokokonaisuuksiksi, sanoo yli insinööri Inga Sihvo Opetushallituksesta.
– Ammatilliseen koulutukseen tarvittiin joustavuutta lisää. Asiakaslähtöistä joustavuutta tuo mm. henkilökohtaistaminen. Opiskelijalle tehdään opintojen alussa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jota päivitetään opintojen aikana. Opiskelijan olemassa olevaa osaamista voidaan tunnistaa ja tunnistaa. Opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan tarpeita vastaava oppimispolku, kertoo Sihvo. Erilliset näyttötutkinnot poistuivat ja kaikki opiskelijat osoittavat ammatillisen osaamisen ensisijaisesti näyttämällä käytännön työtehtävissä, jatkaa Sihvo.
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
Uudet kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteet astuivat voimaan 1.8.2018. Uuteen tutkintoon on sijoitettu osaaminen muovi- ja kumitekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan (ent. kone- ja metallitekniikan) perustutkinnoista. Tutkinnossa on kaksi osaamisalaa; tuotantotekniikan osaamisala ja asennuksen ja automaation osaamisala. Tutkintonimikkeitä on yhteensä viisi, joista yksi on muovi- ja kumituotevalmistaja tuotantotekniikan osaamisalalla. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä). Muovi- ja kumitekniikan alakohtaisia tutkinnon osia ovat mm. muovien eskruusiovalmistus, lämpömuovaus, 3D-valmistus, muovikomposiittien valmistus ja muovien valutyöt.
Tuotantotekniikan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto
Valmisteilla olevat tutkinnon perusteet on laatinut työryhmä, jossa on ollut laaja työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan ihmisten edustus. Työn aikana on kuultu asiantuntijoita, toteutettu osaamistarvekysely ja pidetty kaikille avoimia työpajoja. Tuotantotekniikan ammattitutkinto (150 osaamispistettä) on uusi laaja-alainen tutkinto, joka tulee voimaan 1.1.2019. Uuteen tutkintoon on yhdistetty osaamista yhdestä nyt voimassa olevasta tutkinnosta. Samalla tutkintorakenteesta poistuu mm. muovimekaanikon ammattitutkinto. Tuotantotekniikan ammattitutkinto muodostuu osaamisalakohtaisista pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Tutkinnossa voi erikoistua muovi- ja kumitekniikkaan valitsemalla muovi- ja kumitekniikan osaamisala. Opintojen tavoitteena on osata työskennellä itsenäisesti tuotteiden valmistukseen ja laadunvalvontaan liittyvissä tehtävissä. Tuotantotekniikan erikoisammattitutkinto (180 osaamispistettä) on myös uusi laaja-alainen tutkinto, joka tulee voimaan 1.1.2019. Tutkintorakenteesta poistuu mm. muovitekniikan erikoisammattitutkinto. Uuteen tutkintoon tulee hitsaustekniikan osaaminen. Muovialan osaamistarpeita vastaa tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto ja tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto
Mitkä ovat yritysten osaamistarpeet?
Olennaista missä tahansa uudistuksessa olisi vastata yritysten osaamistarpeisiin. Osaajia tarvitaan lisää myös muovialalla.
– Vain murto-osalla muovialan yritysten tuotantohenkilöstöstä on suorittanut muovialan perustutkinnon, sanoo pitkään muovialan opettajana toiminut Timo Malén. Yritysten kriittisimpiä osaamistarpeita ovat yksinkertaisesti hyvän perustiedon saaminen, muovimateriaalitekniikka ja eri valmistusmenetelmien ymmärtäminen. Muovitekniikan perusteet on hyvä olla hallussa ja pääasia on ymmärtää eri muovimateriaalien käyttäytymistä, sanoo Malén. Siten pystyy löytämään paremmin prosessiin oikeita ajoarvoja, lyhentämään läpimenoaikoja ja vähentämään hukkaa. Osaamisen parantamisen kautta pystytään varmasti se näkymään myös tulosviivan alla.
– Tällä hetkellä on erittäin kova kysyntä muovikoulutukselle. Tällä hetkellä olemme kasaamassa opiskelijaryhmää Turun ja Rauman alueelle ja sisältöä rakennetaan yritysten tarpeiden pohjalta, kertoo Malén.
– Kaikkien ammatillisten tutkintojen järjestämisluvat myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö, sanoo Inga Sihvo Kaikkien ammatillisten tutkintojen järjestämisluvat myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. OIVA-palvelun kautta näkee, mihin tutkintoihin kullakin koulutuksen järjestäjällä on lupa, https://oiva.minedu.fi. Lupa ei tarkoita välttämättä sitä, että koulutusta järjestettäisiin. Järjestämisluvissa on vielä näkyvissä myös siirtymäajan tutkinnot, joten listoilla on vielä näkyvissä tämän syksyn ajan muovimekaanikon at ja muovitekniikan eat. Tietoa siitä, missä järjestään mitäkin tutkintoja löytyy osoitteesta www.opintopolku.fi sekä yksittäisen koulutuksen järjestäjän tarjonnassa voi etsiä tietoja kyseisen koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta. OIVA-palvelun kautta taas näkee, mihin tutkintoihin kullakin koulutuksen järjestäjällä on lupa, https://oiva.minedu.fi. Lupa ei tarkoita välttämättä sitä, että koulutusta järjestettäisiin. Järjestämisluvissa on vielä näkyvissä myös siirtymäajan tutkinnot, joten listoilla on vielä näkyvissä tämän syksyn ajan muovimekaanikon at ja muovitekniikan eat.
Lisätietoja ammatillisesta koulutuksesta ja sen uudistuksista löytyy: www.minedu.fi/amisreformi ja https://www.oph.fi/reformintuki