Lahti BMT -kiertotaloustapahtuma järjestettiin Sibeliustalossa 8.5.2018. Tapahtumassa kuultiin ja keskusteltiin kiristyvien keräys- ja kierrätystavoitteiden haasteista ja mahdollisuuksista. Tilaisuuden yhteydessä oli mahdollisuus osallistua materiaalikohtaisiin työpajoihin, joissa kartoitettiin kierrätysliiketoiminnan alueellista hyödyntämistä.
Tapahtuman oli organisoinut Lahden ammattikorkeakoulu yhteistyössä Muovipoli Oy:n kanssa. Se liittyy LAMK:in hallinnoimaan monivuotiseen (2016 − 2018) Kiertoliike- projektiin, jossa on mukana muitakin yhteistyökumppaneita. Projektin tavoitteena on edistää kiertotalousliiketoiminnan kehittymistä Päijät-Hämeessä. Sen aikana on tarkoitus laatia alueellinen kiertotalousmalli, tiekartta kohti kiertotaloutta sekä toteuttaa pilottiprojekteja.
Tilaisuuden ensimmäisenä puhujana oli LAMK:in TKI- johtaja Kati Manskinen, joka esitteli Päijät-Hämeen tiekartan kohti kiertotaloutta. Visiona on olla ”resursseja hukkaamaton menestyjä”. Alueella voidaan hyödyntää sen vahvuuksia ja kehittää uusia biotalouden ratkaisuja, uusia palveluja ja materiaalitehokkuutta. Esimerkkeinä mainittiin mm. kierrätysmateriaalien hyödyntäminen 3D-tulostuksessa ja kierrätysmateriaalikirjasto, jota voitaisiin hyödyntää tuotesuunnittelussa ja maksimoitaisiin materiaalin pysyminen kierrossa mahdollisimman pitkään.
EU:n kierrätystavoitteiden saavuttamisessa on haasteita ja mahdollisuuksia
Asiantuntijoiden alustuspuheenvuorot aloitti Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen. Mekaanisen lajittelulaitoksen avulla pystytään erottomaan seka- ja energiajätevirrasta eri muovilaatuja kierrätykseen. Tällä hetkellä kapasiteettia on huomattavasti enemmän kuin tulevaa muovijätettä, sillä RINKI-pisteistä ei tule riittävästi materiaalia. Biojätteen saamiseen pois sekajätteestä pitää panostaa, sillä se huonontaa laatua likaamalla materiaaleja. Tähän voidaan päästä parantamalla lajittelutehoa, lisäämällä erilliskeräystä sekä laitosmaisella käsittelyllä. Biojätteelle löytyy helposti monia käyttökohteita.
Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soinin mukaan uusiin kierrätystavoitteisiin pääseminen on erittäin haasteellinen ja vaaditaan paljon toimenpiteitä. Muovipakkauksista on kierrätettävä 50 % vuonna 2025 ja se merkitsee 30 000 tonnin lisäkierrätystä nykytilanteeseen verrattuna eli yhteensä yli 65 000 tonnia. Pelkästään kuluttajien muovijätteen keräyspisteitä (RINKI) lisäämällä tavoitteisiin ei päästä. Tarvitaan myös kierrätyksen tehostamista yrityksissä, panostusta tuotesuunnitteluun, kierrätysteknologian kehittymistä ja asenneilmapiirin kehittymistä.
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan puuvillan tuotanto ei ole kasvanut ja tekstiilivalmistajilla on yhteinen intressi kehittää kierrätysratkaisuja, joilla varmistetaan materiaalin riittävyys myös tulevaisuudessa. Tarvitaan raaka-ainepohjan muutosta ja yhtenä vaihtoehtona on puuvillan kierrätys. Tekstiilijätettä ei voi jatkossa kuljettaa kaatopaikoille. VTT on kehittänyt uuden kuitumateriaalin,
jossa käytetään raaka-aineena tekstiilijätettä. Sitä kaupallistaa IFC (Infinited Paper Company).
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Circwaste- hankkeen projektipäällikkö Tuuli Myllymaa antoi yleiskuvaa tulevista muutoksista. EU:n uusi jätelainsäädäntö on toimeenpantava kesäkuuhun 2020 mennessä. Eri pakkausmateriaaleille on tulossa kiristyviä kierrätystavoitteita. Tuotesuunnittelussa ja tuotantoprosessien kehittämisessä on tavoiteltava suljettua kiertoa. Se vaatii myös kuluttajakäyttäytymisen muutosta eli kuluttajien on suosittava kestäviä kierrätystuotteita. Tuotteita voidaan käyttää myös palveluna tuotteiden omistamisen sijaan.
Tietoa jalostettiin paneelikeskustelussa ja työpajoissa
Paneelikeskustelussa olivat mukana alustuspuheenvuorojen pitäjät ja puheenjohtajana toimi Kari Herlevi Sitrasta. Osallistujat olivat saaneet lähettää kysymyksiä etukäteen ja niitä sai esittää myös paikan päällä. Kysymyksiä heräsi mm. kierrätyksen taloudellisesta tehokkuudesta ja hiilidioksidipäästöistä. Olennaista kiertotaloudessa on materiaalitehokkuus. Silti panelisteilta ei tullut selkeää vastausta esimerkiksi siihen, että kannattaako kierrätystavoitteisiin pyrkiä, jos sen hintana olisivat lisääntyneet hiilidioksidipäästöt.
Työpajat oli jaettu materiaalityyppien mukaan biojätteeseen, muoveihin ja tekstiileihin. Suurimpia hidasteita muovijätteen kierrätysasteen lisäämisessä ovat mm. palautuspisteiden vähäisyys, valistuksen puute, lajittelutekniikat sekä markkinavetoisuus. Teknisiä haasteita ovat nykyisin käytössä oleva IR-tekniikka, multimateriaalirakenteet ja kierrätyspakkauksien merkintäjärjestelmä. Työpajojen tarkoituksena oli myös esittää konkreettisia ehdotuksia kiertotalouden edistämiseksi Päijät-Hämeessä. Työpajoissa tulikin monia hyviä ehdotuksia ja nähtäväksi jää, mitä niistä aletaan kokeilla. Yksi ajateltavissa oleva idea olisi testata panttijärjestelmää muillekin muovipakkauksille kuin muovipulloille, joilla on jo toimiva palautusjärjestelmä olemassa. Sen voisi toteuttaa pilottiprojektina rajaten tarkasti alueen ja tuotteen.
Päijät-Häme on hyvä pilottialue kierrätysliiketoiminnan kehittämiselle, sillä alueella on tehty työtä pitkään sen edistämiseksi. Alueella toteutettavia kehitysprojekteja pystytään monistamaan toivottavasti myös muille alueille Suomessa.