Kansanedustaja Johanna Karimäki järjesti yhdessä Kemianteollisuus ry:n toimialajärjestöjen kanssa avoimen tilaisuuden teollisuuden näkemyksistä ja ratkaisuista eduskunnan Pikkuparlamentin tiloissa 20.2.2018
Tilaisuuden avasi Johanna Karimäki, joka kertoi EU:n uudesta muovistrategiasta sekä kertasi muovialan historiaa. Hän muistutti, että esimerkiksi selluteollisuudessa on menty huomattavasti parempaan suuntaan vuosien saatossa. Varsinaisen ohjelman aloitti Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä. Mikromuovien määritelmäksi on muotoutunut alle viiden millimetrin synteettiset partikkelit, erityisesti vesistöissä. Kärhä painotti puheenvuorossaan ratkaisukeskeisyyttä. Globaalisti tehokkaimpia ratkaisuja ovat erityisesti kehittyvien maiden rannikkoalueiden jätehuollon kehittäminen, kansainväliset sopimukset ja jätevesien käsittely. Suomalaista osaamista voitaisiin käyttää mikromuoviongelmaan. Ennen kaikkea kuitenkin asennemuutos on saatava aikaiseksi ja roskaamisen on loputtava.
Teknokemian Yhdistyksen toimitusjohtaja Sari Karjomaa selvitti kosmetiikan osuutta mikromuoviongelmaan. Kosmetiikan osuus kokonaisuudesta on hyvin pieni osa, arviolta maksimissaan 1,5 %:ia. Mikromuovien käyttöä kosmetiikassa on jo vähennetty runsaasti ja vuoteen 2020 mennessä Euroopan kosmetiikkateollisuudella on tavoitteena luopua siitä kokonaan.
Kumiteollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Nikander kertoi rengasalan hankkivan aktiivisesti tieteellistä tutkimustietoa tästä aiheesta. Monissa julkaisuissa rengas- ja tiemateriaalin kulumispartikkelit on nostettu oleelliseksi mikropolymeerien sekundäärilähteeksi, mutta arviot ovat pääosin matemaattisia malleja. Nykyisten tutkimusten mukaan rengas- ja tiemateriaalin kulumispartikkelit eivät aiheuta riskiä vesieliöille, mutta tutkimusta tarvitaan lisää. Rengassuunnittelun keinoin pystyy vaikuttamaan partikkelien muodostumiseen rajallisesti. Tehokkaampia keinoja ovat esimerkiksi hule- ja sadevesien ohjaus, liikenneratkaisut ja tien pintojen laatuun vaikuttaminen. Nikander korosti renkaiden päätehtävää: optimaalisen suorituskyvyn ja liikenneturvallisuuden varmistaminen on olennaisinta kaikissa olosuhteissa.
Toimitusjohtaja Eliisa Irpola Väriteollisuus ry:stä luennoi mikromuovihelmiä lisättävän maaleihin esimerkiksi parantamaan niiden kestävyyttä ja pitämään pinnat naarmuttamattomina. Vain noin prosentissa kaikista maaleista käytetään mikromuoveja ja niiden kokonaisvolyymi vuosittain EU:ssa on noin 220 tonnia. Valmiissa maalipinnassa mikromuovihelmet ovat kiinnittyneenä maalipintaan. Ulkomaalausten uusinnassa on mahdollista, että osa vanhasta maalista voi päästä hulevesiin.
Kansalaisinfossa virisi myös keskustelua mikromuoviaiheesta. Tosin välillä puheenvuoroissa unohdettiin kysymyksessä olevan globaali ongelma, jota ei ratkaista pääkaupunkiseudun kunnallispolitiikan keinoin. Joka tapauksessa on hyvä järjestää tällaisia tilaisuuksia,joissa kaikki osapuolet saavat oikeaa tietoa ymmärryksen lisäämiseksi.