E uroopan komissio julkaisi ensimmäisen muovistrategian 16.1.2018 muovijätteen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Tällä halutaan tehostaa muovin talteenottoa, kierrätystä ja tuotesuunnittelua, jotta uudelleenkäyttö, korjattavuus ja kierrätys saisivat paremmat edellytykset. Näin ollen muovistrategia luo edellytykset kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille.
Miten kiertotaloutta voitaisiin hyödyntää muoviteollisuudessa?
Kiertotalous on tämän hetken kuuma trendi ja siitä on tulossa tärkeä vientiala Suomelle. Muoviteollisuudella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet ja innovoida sitä palvelevia ratkaisuja. Tässä piilee mahdollisuus tehdä bisnestä uudella tavalla, jolla luodaan työpaikkoja muovialalle ja näin ollen alan houkuttelevuus paranee.
Kiertotalouden tarkoituksena on hyödyntää materiaalit tehokkaasti luonnonvaroja säästäen. Kiertotaloudella tarkoitetaan myös aineettoman arvontuotannon talousmallia. Visiona on, ettei jätettä enää synny, kun materiaalit hyödynnetään kokonaan ja tuotteet kierrätetään uusiokäyttöön. Yrityksillä on mahdollisuus kasvuun synnyttämällä monimuotoisia arvoverkostoja avoimen yhteistyön avulla ja erilaisia liiketoimintamalleja hyödyntäen.
Kiertotalouteen liittyviä termejä ovat Cleantech, vähähiilisyys ja biotalous, joilla on kutakuinkin samat tavoitteet luonnonvarojen säästämiseksi. Cleantech-termillä tarkoitetaan, että puhtaalla teknologialla pyritään vähentämään tai ehkäisemään ympäristövaikutuksia. Alaan satsataan tällä hetkellä Suomessa paljon ja tärkeimpiä vientimaita ovat Saksa, Kiina, Intia ja Venäjä. Kiertotaloudessa on tärkeää hahmottaa suurempia kokonaisuuksia, katsoa asioita avarakatseisesti myös ”oman hiekkalaatikon” ulkopuolelle ja tehdä avoimesti yhteistyötä. Yrityksen pitäisi myös sisäistää ”anna hyvän kiertää” -filosofia, jossa ensin annetaan, että voi saada itse jotain hyödyllistä. Uskallan veikata, että nämä kaksi ajatusmallia vaativat yrityksissä asennemuutosta. Puhumattakaan siitä, että uusia teknologioita on kehitettävä ja hyödynnettävä muovimateriaalien tehokkaan käytön varmistamiseksi. Tämä tarkoittaa suurta murrosta ja nyt olisi viimeistään ymmärrettävä varautua tulevaan.
Muovistrategia, muovien kierrätys ja tulevaisuuden näkymät
Muovistrategian keskeisimpiä aiheita ovat tehdä muovin kierrätyksestä kannattavaa, hillitä muovijätteen määrää ja roskaamista, ohjata investointeja ja innovaatioita kiertotalouden ratkaisuihin sekä kannustaa globaalisti ympäristöä suojelevaan toimintaan.
PlasticsEuropen mukaan pelkästään Euroopassa tuotetaan vuodessa yli 25 miljoonaa tonnia muovijätettä ja siitä 30 % kierrätetään tällä hetkellä. Lisäksi suurin piirtein saman verran muovijätettä hyötykäytetään energiatuotannossa. Kierrätyksen osuutta pitää saada kasvatettua ja tämä vaatii työtä. Jätteiden kierrätysvaatimukset tulevat tiukkenemaan ja muovistrategian mukaan muovipakkausten kierrätystavoite on 55 % vuoteen 2030 mennessä. Vaikka luku on pienentynyt aiemmista ehdotuksista, niin tämä on hurja luku. Se tietää muutosta monessa muovialan yrityksessä ottaen huomioon, ettei energiaksi polttamista pidetä kierrätystapana.
Muovistrategiassa visioidaan, että kaikki EU:n markkinoille saatettavat muovipakkaukset ovat vuoteen 2030 mennessä uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä kustannustehokkaalla tavalla. Mitä tämä sitten tarkoittaa kunkin pakkauksen kohdalla, nämä vaatimukset tulevat varmasti tuottamaan uusia haasteita tuotekehitykselle. Tarkoituksena on vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta ja rajoittaa mikromuovien käyttöä.
Suomessa on toimiva pullonkeräysjärjestelmä ja kuluttajien muovipakkauksille on järjestetty valtakunnallinen keräysverkosto vuoden 2016 alusta. Myös muulle muovijätteelle pitäisi saada toimiva keräyssysteemi kierrätyksen mahdollistamiseksi.
Teollisuuden ja muun elinkeinoelämän muovipakkauksia on kierrätetty jo pidempään jopa vuosikymmeniä, mutta myös muovituotteita valmistavilla yrityksillä voi olla tarve muun muovijätteen keräyssysteemille kierrätyksen mahdollistamiseksi. Suomessa on useita päätoimenaan muovia kierrättäviä yrityksiä, joten osaamista täältä ei pitäisi puuttua. Useassa muovialan yrityksessä harjoitetaan yrityksen sisäistä kierrätystä, jossa pyritään hyödyntämään valmistusprosesseissa syntyvä hukkamateriaali joko saman tai eri tuotteen valmistuksessa mahdollisuuksien mukaan. Kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan välttämättä ole resursseja kierrätyksen optimointiin. Tässä tilanteessa yritys voi käyttää ulkoisia tutkimuspalveluita ja saada apua kehitystyön rahoitukseen esimerkiksi Tekesin Innovaatiosetelistä.
Suuremmissa kiertotaloushankkeissa yrityksen tuotannon sivuvirtana syntyvää muovimateriaalia voidaan hyödyntää jonkun toisen yrityksen prosesseissa. Näin voidaan innovoida uusia tuotteita, tuottaa lisäarvoa sivujakeelle ja saada kasvua useammalle yritykselle. Myös kiertotaloushankkeiden tuloksena syntyviä oivalluksia ja toimintamalleja voidaan mahdollisesti jalostaa vientituotteeksi. Kiertotalousinnovaatioiden viennin myötä saadaan toivottavasti muovien käytöstä järkevämpää maailmanlaajuisesti.
Muovien kierrätyksen haasteita ovat mm. logistiikka, lajikkeiden suuri määrä, yhdistelmämateriaalit ja muovien kanssa käytettävät lujitemateriaalit. Monet niistä ovat kuitenkin ratkaistavissa. Muovien kierrättäminen ei ole yksinkertaista ja sen vuoksi siitä on tehtävä käyttäjille helpompaa, jotta muovien käytöstä tulisi järkevämpää. Näistä syistä muovien kiertotaloushankkeita tarvitaan, jotta kaikille muoveille saadaan toimiva keräyssysteemi ja muovien sivujakeiden hyödyntäminen saadaan paremmalle tasolle. Tämä työ on syytä aloittaa nyt.
Sanna Weiström