Vesa Taitto
Lapioidessasi lunta juhannuksena grillin edestä voi sisälläsi herätä pieni ilmastonmuutosskeptikko. Epäilyksistäsi huolimatta ilmasto on lämmennyt viimeisen sadan vuoden aikana. Useimpien tutkijoiden mukaan suurin syy siihen on ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Muovi nähdään tässäkin yhteydessä demonina, vaikka totuus on toisenlainen. Päästöjä on pystytty karsimaan muovin avulla esimerkiksi ruokahävikkiä pienentämällä ja polttoainekulutusta vähentämällä.
Ilmastonmuutosta helpompaa on huomata virvelöimäsi lähikaupan muovipussi, jonka sait kymmenen kilon hauen sijaan. Muovia ajetaan ja ajautuu vesistöihin. Globaalisti muovia kertyy vuosittain valtameriin arviolta kahdeksan miljoonaa tonnia. Merten mikromuovista noin puolet on peräisin renkaista ja tiepinnotteista. Meri on myös liian suosittu kaatopaikka.
Mikromuovien haitallisia vaikutuksia terveydelle ei tunneta vielä tarkkaan, mutta muovi ei ainakaan lisää kalan syömisen hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Eikä paranna makua.
Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Muovi myös pelastaa ihmishenkiä ja säästää ympäristöä. Kuinka monta terveysteknologian innovaatiota olisi jäänyt tekemättä ilman muovia? Kuinka moni selviäisi tavallisesta polvileikkauksesta hengissä, jos kaikkia instrumentteja ei olisi pakattu oikein ja steriloitu siihen soveltuvilla materiaaleilla? Ostaisitko helposti pilaantuvaa lihaa? Maksaisitko mielelläsi autostasi ja autoilustasi enemmän? Nämä ovat kysymyksiä, joita muovialalla tallaamaton ei tule ajatelleeksi muovin pahuudesta saarnatessaan.
Muovien kulutus saattaa kasvaa nykyisestä jopa nelinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaisi 1,2 miljardin tonnin kulutusta vuodessa! Tämä luo vakavia ympäristöuhkia, mutta toisaalta valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Tähän on herätty myös Euroopassa. Euroopan komission yhtenä kärkihankkeena on kiertotalous, jonka yhtenä osana on muovistrategia. Tarkoituksena on aikaansaada toimenpiteitä, joilla voitaisiin maksimoida muovista saatavat hyödyt ja minimoida niiden ympäristövaikutukset. Komissio etsii vastauksia erityisesti mikromuoviongelmaan sekä riippuvuuteen fossiilisista raaka-aineista. Yritykset voivat hakea rahoitusta hyville ideoilleen esimerkiksi Euroopan rakennerahastoista.
Muoviyhdistyksen sääntöjen yhdessä lauseessa peräänkuulutetaan jäsenten keskinäisen yhteistyön ja taloudellisen toimeliaisuuden edistämistä. Uutena Muoviyhdistyksen vetäjänä 6.11. alkaen haluan antaa täyden panokseni muoviteollisuudelle ja luoda edellytyksiä positiiviselle ”pöhinälle”. Maailma on mahdollisuuksia täynnä. Voimme yhdessä saada ideat ja osaamisen kohtaamaan entistäkin paremmin.
Muovia tarvitaan maailmassa. Siksi kaikki ovat vastuussa muovin ympäristövaikutusten minimoimisesta. Suomen muoviteollisuus voisi olla tässä suunnannäyttäjä. Kansainvälisessä kilpailussa pitää erottautua ja hakea kilpailuetua. Miksei ylivoimatekijä voisi olla ympäristövaikutusten minimoiminen?
Vesa Taitto
Muoviyhdistyksen uusi toimitusjohtaja