Palasin mielessäni viime K-messujen monella osastolla vallinneeseen neljännen teollisen vallankumouksen Industri 4.0:n tunnelmiin.
Yksinkertaisuudessaanhan se tarkoittaa sitä, että kaikki koneet ovat väylän yli yhteydessä ohjelmoitavaan logiikkaan ja sieltä kaikki tieto siirtyy valvomo PC:n kautta kenties vielä ylempään tiedonhallintajärjestelmään.
Tämä infrastuktuuri on melko helppo rakentaa, mutta suuri kysymys onkin se mitä kaikkea tällä saatavilla olevalla datalla oikein tehdään. Sen käsittely ja siitä itselle tarvittavien prosessimuuttujien kaivaminen saattaakin olla työlästä ja aikaa vievää puuhaa ja täten siis myös kallista.
Ilman suuria investointeja on mahdollista kuitenkin tehdä todella merkittäviä asioita tuottavuuden parantamiseksi. Seuraamalla jo mitattuja muuttujia voidaan minkä tahansa tuotantoprosessin ”resepti” saada tarkemmaksi ja laatuvaihtelua pienemmäksi. Tämä vaatii ammattitaitoa ja prosessiosaamista, jotta oikeat muuttujat osataan tulkita oikein ja antaa niille oikeat vaihteluvälit.
Mittaamisen käynnistyttyä ja reseptiikan hioutuessa huomataan, että meillähän on paljon aikaa jolloin kone tai tuotantolinja ei olekaan tuotannossa. Se on töiden välisessä vaihdossa, huollossa, vikatilassa tai pahimmassa tapauksessa vailla työtä. Tätä joutoaikaa vastaan meneillään oleva neljäs vallankumous hyökkää.
Pelkällä mitattavan datan alysoinnilla ja toimintatapojen virtaviivaistamisella saadaan lisää tuottavuutta, mutta usein olisi järkevää myös investoida uuteen teknologiaan. Otan esimerkit viime K-messuilta jossa Industri 4.0 oli viety jo melko pitkälle: Putkilinja joka tekee automaattisen ajonvaihdon välillä D280-500mm kymmenessä minuutissa, tuottaen vain 4–6m hukkaa. Tämä antaa uuden katsontakannan tuotannon suunnitteluun niin tuotantoerien koon, varastoinnin kuin kannattuvuuden osalta. Linjan ajovaihtojen kokonaiskustannus on alle 10% tavallisen putkilinjan vastaavasta ja tuotannon joustavuuden avulla voidaan varastointi-kustannuksista säästää 50%. Tämä voi avata yritykselle uudet markkinat ja nostaa linjan käyttöasteen ja kannattavuuden aivan uudelle tasolle.
5-kerroskalvolinja jonka koko tuotemuutos kalvon leydeyden ja paksuuden sekä materiaalien osalta suoritettiin automaattisesti kahdenkymmenen minuuutin aikana. Tämä antaa 5–10% lisää kokonaiskapasiteettia puhalluskalvolinjalle. Pelkällä tiedonkeruulla ja sen avulla tehtävällä ajonvaihdon säätöjen optimoinnilla ja käyttäjää ohjaavalla linjaohjauksella saataisiin jo paljon aikaan.
Olemme pääomaköyhä maa ja suurien investointien tekeminen täällä peräpohjolassa on vaikeaa, mutta onneksi meillä on paljon henkistä pääomaa, jota valjastaa tämän(kin) vallankumouksen käyttövoimaksi.
Tapani Smått
hallituksen jäsen