Arkielämässä ei välttämättä huomaa, miten standardoitua meidän elämämme on – ja sehän standardien tarkoitus onkin. Standardien tarkoitus on helpottaa valintoja, saada tuotteet turvallisiksi ja käyttökelpoisiksi, työmenetelmät tehokkaiksi ja hankintaprosessit oikeudenmukaisiksi. Meidän elämäämme vaikuttavat niin kansalliset, eurooppalaiset kuin maailmanlaajuiset standardit. Kun muoviheijastimessa on CE-merkintä, ostaja voi luottaa, että sitä käyttämällä näkyy pidemmälle ollessaan kävelyllä pimenevässä syysillassa.
Harvemmalle tulee kuitenkaan mieleen, että CE-merkitty tuote on harmonisoidun standardin mukainen. Talvi-illan tullessa lampun sytyttäminen onnistuu näppärästi valokatkaisimesta, siinäkin on suuri joukko erilaisia standardeja käytössä.
Useimmat muovien kanssa työskentelevät ovat törmänneet muovien mekaanisten ominaisuuksien selvittämiseen, termisiin ominaisuuksiin, sulaindeksiin jne.; kaikki standardoituja mittauksia ja näin ollen mittaustulokset keskenään vertailukelpoisia. Vastaavasti muovituotteille on standardoituja valmistusmenetelmiä ja mittoja. Suomessa standardeja myy Suomen standardoimisliitto SFS ry ja hakemalla SFS:n verkkokaupasta standardeja sanalla ”muovi” löytyy 641 standardia tai käsikirjaa. Jos laajentaa otosta suomenkielen ulkopuolelle, löytyy ”plastic” sanalla 3 442 standardia tai käsikirjaa. Aika paljon.
Mistä standardit sitten tulevat? Ovatko ne ikuisia ja autoritäärisiä? Ei, eivät ne ole. Standardit kylläkin laaditaan erilaisissa komiteoissa ja työryhmissä, mutta niihin pyritään saamaan asiantuntijoita eri toimialoilta. Standardiehdotukset ovat julkisella lausunto- ja äänestyskierroksella, jolloin kuka tahansa voi kommentoida ehdotusta. Standardoinnin avulla ei saa rajoittaa vapaata kilpailua vaan sen tavoitteena on edesauttaa erityisesti pk-yritysten menestymistä. Siksi on erittäin tärkeätä seurata ja olla mukana standardien laadinnassa, ettei oma tuote tai materiaali jää pois eurooppalaisesta ja maailmanlaajuisesta standardista.
Nykysääntöjen mukaan standardien ajantasaisuuskin tarkistetaan viiden vuoden välein. Eli mitään peruuttamatonta estettä ei muodostu, jos tuote tai materiaali tipahtaa pois. Mutta useamman vuoden viive kylläkin, ja vaikuttaahan se aika tuotteen myyntiin. Positiivinen esimerkki proaktiivisesta toiminnasta löytyy meiltä Suomesta. Eurooppalaisesta muovituotestandardista oltiin poistamassa yksi muovimateriaali perustellen sitä sillä, ettei kyseistä muovia käytetä tuotteen valmistukseen Euroopassa. Vaan kyllä käytetään, täällä Suomessa, ja muovimateriaali pysyy kuin pysyykin standardissa – ja se vielä lisätään uuteen valmisteilla olevaan standardiehdotukseen.
Suomen kilpailukykyä puolustetaan myös osallistumalla standardointiin.
Minna Annala
hallituksen jäsen
Julkaistu MuoviPlast 04/2016 -lehdessä